Maaselän Kone vie suomalaista osaamista maailmalle

Klapikoneiden valmistus on yksi Terra Patris -konsernin neljästä kivijalasta. Alan kasvunäkymät ovat lupaavat.

Hakki Pilke on haapajärvisistä tuotemerkeistä tunnetuimpia, ellei jopa tunnetuin. Sillä on myös pitkät perinteet, sillä klapikoneiden valmistus alkoi paikkakunnalla jo 1970-luvun lopulla. Maaselän Kone Oy:n tuotevalikoimaan ne tulivat yrityskaupan myötä vuonna 1993.

Vuodesta 2000 Maaselän Kone on ollut osa tamperelaista Terra Patris -monialayhtiötä, joka toimii polttopuukone-, maanrakennuskone- ja sopimusvalmistusteollisuudessa sekä veneiden valmistuksessa. Konsernin rakentaminen sai aikoinaan alkunsa juuri Maaselän Koneen hankinnasta.

– Yritys valikoitui, koska sillä oli ymmärrettävät tuotteet ja se oli kasvupolun ensimmäisellä askelmalla, konsernin perustaja ja toimitusjohtaja Jari Löfroos kertoo.

Ennen Terra Patriksen perustamista Löfroos ehti tehdä parinkymmenen vuoden mittaisen uran teollisuudessa. Yrittäjyys on kuitenkin tullut hänelle jo suvun perintönä. Perheyrityksen kautta Löfroos suuntasi hakemaan koulutusta ja kokemusta muualta, kunnes tuli aika perustaa oma yhtiö.

– Koin että palkkatyössä kehityskaari tuli loppuunsa. Samalla ajattelin, että kun kerran osaan tehdä asioita muille, miksen osaisi tehdä niitä myös omaan lukuun, Löfroos kertoo.

Maaselän Koneen lisäksi Terra Patris -konserniin on vuosien varrella hankittu kaksi muutakin kotimaista klapikonevalmistajaa, Palax ja Japa. Löfroosin mukaan näin on haettu kriittistä massaa ja uskottavuutta.

– Kaikki kolme kilpailevat keskenään markkinoilla ihan normaalisti, mutta tuotekehityksessä, ostoissa ja tuotannossa saadaan mittakaavaetuja. Kun tekniikka monimutkaistuu ja digitalisaatio etenee, yritykset yksinään ovat liian pieniä niihin saappaisiin, joita kehitys vaatii.

 

Palvelujen kysyntä kasvaa

Hakki Pilkkeen tuotanto on pysynyt kaiken aikaa Haapajärvellä, jossa yritys työllistää nykyään 70 henkilöä liikevaihdon ollessa 12 miljoonan euron luokkaa. Yli 80 prosenttia tulee viennistä: Hakki Pilkettä myydään 35 maassa Uutta-Seelantia, Japania ja Etelä-Amerikkaa myöten.

Tällä hetkellä klapikonevalmistajilla menee hyvin, sillä niiden liikevaihto kasvoi koko konsernissa lähes 20 prosenttia viimeisimmällä tilikaudella. Kysyntä on kasvanut etenkin järeämpien koneiden kohdalla, kun polttopuun teko on ammattimaistunut. Sama koskee Löfroosin mukaan koko maa- ja metsätalouden toimialaa: kehitys kulkee kohti yhä suurempia yksiköitä ja suurempia koneita.

– Tärkein asiakasryhmämme on maanviljelijät, joille polttopuut ovat useimmiten sivuelinkeino. Samaan aikaan kuitenkin myös päätoimisten polttopuuntuottajien määrä kasvaa, Löfroos toteaa.

Klapikoneille on markkinoilla yhä paljon kasvupotentiaalia, joka pohjautuu yhteiskunnan kehitykseen ja teknistymiseen. Polttopuulle on aina tarvetta, ja uusiutuvan bioenergian rooli kasvaa. Silti jopa tekniikan mallimaassa Suomessa iso osa polttopuusta tehdään vielä kirveellä ja sahalla.

– Samaan aikaan uusi sukupolvi ei osaa eikä edes halua käyttää aikaansa puun pilkkomiseen. He käyttävät mieluummin valmiita palveluja. Maailmanlaajuisesti tähän liittyy myös yleinen elintason nousu, joka kasvattaa koneiden ja palveluiden kysyntää, Löfroos sanoo.

 

 Konserni tarjoaa taustatuen

Löfroosin oma työnkuva painottuu hyvin paljon juuri tulevaisuuden ennakointiin. Hän toteaa käyttävänsä paljon aikaa erilaisten trendien seuraamiseen, mitä tulee esimerkiksi muotoiluun, teknologiaan ja digitalisaatioon.

– Olen silti sataprosenttisesti myös yritysten arjessa mukana. Toimistoni sijaitsee autossa, ja pyrin käymään Haapajärvelläkin paikan päällä niin usein kuin mahdollista. Henkilökohtaista tapaamista ei mikään voita, mutta käytännön asioita hoidetaan nykyään paljon myös puhelimen ja konferenssitekniikan avulla.

Terra Patriksen vuosiliikevaihto on noin sata miljoonaa euroa, ja sen tytäryhtiöt työllistävät yhteensä lähes 650 henkeä ympäri Suomea. Jokainen niistä keskittyy liiketoimintansa ytimeen konsernin pysytellessä taustalla. Tampereen-toimipaikasta käsin hoidetaan yhteisiä palveluja kuten taloushallintoa ja it-toimintoja.

Nykyiset neljä päätoimialaa ovat Löfroosin mukaan ne, joiden puitteissa konserni tavoittelee kasvua jatkossakin. Yritysostoissa tärkeimpinä kriteereinä on ollut, että yrityksillä on vientitoimintaa, omat tuotteet, merkittävät kasvumahdollisuudet sekä kannattavaa liiketoimintaa. Kaikki seitsemän nykyistä tytäryhtiötä toimivat Suomessa.

– Suomessa myös pysytään niin kauan kuin se on mahdollista. Toivottavasti poliittiset päätökset tukevat tätä. Meillä on vientiä yhteensä 70–80 maahan, ja kilpailu on kovaa, kun samalla viivalla on paljon matalampien tuotantokustannusten maita.

Teksti ja kuvat: Hanna Perkkiö

Maaselän koneesta lisää: https://hakkipilke.fi/