Yrityksen kasvun pullonkaulat

 

Kasvun tueksi verkostoja, kumppaneita ja käytännön työtä

Mikä auttaa kasvavaa yritystä eteenpäin? Millaisen verkoston se tarvitsee ympärilleen? Yrityksen kasvun pullonkauloihin liittyvät kysymykset olivat tapetilla 9.10. Nitekissä pidetyssä tilaisuudessa.

Seutuhallituksen puheenjohtaja Esa Jussila nosti avauspuheenvuorossaan esille seutuyhteistyön hyödyt yrityspalveluissa: verkostoitumisen, kokemusten vaihtamisen sekä aluekehityksen eri työkalut projektirahoituksen hyödyntämisen.

– Seudun yritysneuvojat pystyvät tuotteistamaan aluekehitysvaroilla erilaisia palveluja ja työkaluja yrittäjien käyttöön. Usein se voi olla hyvin pienikin rajallinen toimenpide, jolla saadaan jokin pullonkaula aukaistua.

Jussila toi esiin myös kysymyksen seudullisten palvelujen asemasta uudistuksessa, jossa valtion kasvupalveluja kootaan maakuntiin.

– Sirpaloituvatko seudulliset yrityspalvelut takaisin kuntien pieniin yksiköihin, ja mihin se johtaisi
yrityspalvelujen osaamisen ja verkostojen suhteen?

Mikroyrittäjien verkostoista hyviä kokemuksia

Tutkimusjohtaja Matti Muhos Oulun yliopiston Kerttu Saalasti -instituutista toi esille mikroyritysten näkökulmaa. Kyseessä ei ole vähäinen ryhmä, sillä mikroyrityksiksi luokiteltavia alle 10 hengen yrityksiä on Suomessa noin 340 000, eli 95 prosenttia yrityskannasta. Vuosina 2001-2015 yritysten nettotyöpaikkalisäyksestä noin 45 % syntyi mikroyrityksiin, joiden henkilöstömäärä kasvoi yli 33.000 henkilöllä.

Yritysten varhaiseen kasvuun liittyviä tekijöitä on tutkittu eri puolilla maailmaa. Suomessa kasvustrategia perustuu tyypillisesti osaamiseen ja sen tuomaan itseluottamukseen. Vasta kun tuote on valmis, se tuodaan markkinoille sen sijaan että sitä kehitettäisiin alusta alkaen yhdessä asiakkaan kanssa. Toisenlaista ajattelua taas löytyy esimerkiksi Yhdysvalloista, jossa yrityskulttuuri perustuu kokeilemiseen. Aasiassa taas riskejä tasaa tiivis verkostoituminen ja siihen liittyvä luottamus.

Muiden muassa nämä havainnot olivat taustalla, kun EAKR-rahoitteisessa Mikroyritysten kasvualusta -hankkeessa lähdettiin vuonna 2015 verkottamaan Oulun eteläisen alueen mikroyrityksiä. Toiminta on levinnyt vähitellen muuallekin Pohjois-Suomeen sekä Pohjois-Savoon. Mukana on jo yhdeksän seutua ja 250 yritystä, ja uusia on tulossa mukaan. Alueelliset yritysverkostot tapaavat kuukausittain yritysten tiloissa kiertävällä periaatteella.

– Keskeiset periaatteet toiminnassa ovat, että se perustuu keskinäiseen luottamukseen ja että yritykset itse ohjaavat toimintaa. Keskustelu on epämuodollista ja avointa. Konkreettisia tuloksiakin on syntynyt, sillä yritykset ovat tätä kautta löytäneet uusia kumppanuuksia ja jopa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, Muhos kertoi.

Kunnissa asenne ratkaisee

Kasvualustaa yrityksille luo myös nivalalainen yrittäjäkulttuuri, jota kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Vuolteenaho kuvailee vahvaksi.

– Lähes kaikilla on taustaa maanviljelyssä, ja sieltä periytyy asenne työntekemiseen ja yrittämiseen.

Yrittäjäkulttuuria luovat Vuolteenahon mukaan kaupungin arvot ja strategia, yrittäjien oma toiminta, kaupunkikonsernin yhteistyö sekä asukkaiden asenteen. Erityisen tärkeää on, että päätöksenteossa etsitään yhteistä näkemystä ja seisotaan sen takana.

Vuolteenaho totesi, että maakunta- ja soteuudistuksen yhteydessä on vahvistettava kunnan mahdollisuuksia elinkeinojen, työllisyyden ja elinvoiman edistämiseen. Myös elinkeinorakennetta tukevalla koulutuksella pitää alueella olla riittävät resurssit.

– Kehittämiseen ja tutkimukseen oltava jatkossakin kansallisia ja EU:n resursseja. Niillä on täällä saatu paljon aikaan. Kuntakentällä asenne ratkaisee – pienikin pärjää kun on ketterä ja tahtoa löytyy.

Hankkeiden tulokset käytäntöön

Nihakin toimitusjohtaja Toni Krankkala toi esiin yhteistyön kaupungin, seutukunnan, yrittäjien, rahoittajien ja yliopiston välillä. Nihak on seudullinen kehittämisyhtiö, jonka yrityspalveluilla on toimintaa kaikissa kunnissa. Vuosittain sen työntekijät tekevät lähes 600 kehittämiskartoitusta ja keskustelua yrittäjien kanssa.

– Työskentely yli kuntarajojen lisää aluetuntemusta. Samalla muotoutuu ajantasainen kuva yritysten tilanteesta.

Myös seutukuntien välinen yhteistyö on tärkeää, sillä se tekee mahdolliseksi isommat hankkeet ja resurssien saamisen paremmin kaikkien käyttöön. Nihak on mukana 28 kehittämishankkeessa, ja hankkeiden yhteenlasketut budjetit olivat noin 6 miljoonaa euroa vuonna 2016.

Krankkala pitää tärkeänä, että hankkeissa saavutettujen tulosten jatkuvuus varmistetaan. Parhaat käytännöt viedään jokapäiväiseen toimintaan ja paikalliseen palvelutarjontaan.

Tutkimustuloksista pohjaa yritystoimintaan

Tracegrow Oy:n hallituksen puheenjohtaja Petri Huhtalan mukaan yhteistyö Nihakin kanssa oli yksi syy miksi yritystä ei ole lähdetty viemään muualle.

– Täällä asiat toimivat hyvin, ja saamme sparrausta ja tukea. Alussa avulle on ollut monenlaista tarvetta, ja NIhakilla on iso osuus siihen, että olemme päässeet tähän pisteeseen.

Tracegrow on mielenkiintoisessa vaiheessa, sillä käsillä on globaali vientituote, alkaliparistojen sinkkiä ja mangaania kierrättävä ravinneliuos. Huhtala toi esille myös yliopiston kanssa tehdyn tutkimusyhteistyön tärkeyttä ja sitä, että tutkimuskentän ja yritysten yhteistyössä on vielä käyttämättömiä voimavaroja.

Nihakilta yritys sai alkuvaiheessa apua muun muassa markkinatutkimusten tekoon, ja yhteistyötä tehdään yhä markkinoinnin ja myynnin kehittämisessä sekä alihankintaketjun rakentamisessa. Tärkeää on myös ollut sopivien tilojen löytyminen. Kärsämäelle valmistuu tänä syksynä pilottilaitos, jonka konseptia lähdetään jatkossa viemään maailmalle.

Pienelläkin tuella iso merkitys

Pienen yrityksen alkuvaiheessa yrityspalveluilla voi olla tärkeä rooli, mikä tuli esille Ny-tek Oy:n toimitusjohtaja Jari Huotarin puheenvuorossa.

Yritys on perustamisestaan lähtien tehnyt yhteistyötä alueen muiden yritysten kanssa. Vauhtia siihen on haettu Nihakin koordinoimalla yhteistyöhankkeella. Siinä neljä saman alan yritystä ovat verkottuneet ja tehneet yhteistyötä muun muassa markkinoinnissa ja viestinnässä. Yhteistyötä on viety myös pidemmälle valmistukseen ja myyntiin ja yhteisiin toimitiloihin.

Huotari muistuttaa, että vaikka kyse ei ole ollut suuresta tuesta, 15 000 euroa per yritys kahdelle vuodelle, tehokkaasti käytettynä sillä saavutettiin paljon.

– Yritystuilla on iso merkitys pienelle alkuvaiheen yritykselle. Kun mennään tiukalla kassalla, kehittämiseen ja markkinointiin ei usein jää resursseja. Tällaiset hankkeet auttavat siinä tilanteessa.

Nihakin kaltainen kehittäjäkumppani pystyy tarjoamaan asiantuntija-apua ja sparrausta hankkeiden ulkopuolellakin. Huotarin mukaan apua tarvitaan jatkossa esimerkiksi viennin käynnistämiseen.

– Yhtenä haasteena on, että tuotteiden elinkaari lyhentyy. Koko ajan pitää tuottaa uutta mallia markkinoille, jotta pysyy mukana.  Tukea tarvitaan, jotta alueella pystytään tekemään teollista valmistusta ja tuotekehitystä. Myös infran kehittämiseen pitää satsata.

Alueen kansanedustajista paikalla olivat vasemmistoliiton Katja Hänninen sekä keskustan Juha Pylväs ja Antti Rantakangas. Hänninen toi esille yrittäjyyskasvatuksen tärkeyttä sekä perhevapaajärjestelmän merkitystä naisvaltaisten alojen yrittäjien kannalta. Pylväs muistutti normienpurkamisen helpottavan myös yritysten arkea ja totesi, että työntekijän palkkaaminen on monille yrittäjille liian iso kynnys.