NIHAKin alueesta on hyvää vauhtia muodostumassa vihreän siirtymän edelläkävijä. Murros luo samalla pohjaa myös tulevaisuuden innovaatioille ja yhteistyömuodoille.
Biokaasun markkinoilla on käynnissä merkittävä murros, mikä näkyy useina isoina laitoshankkeina eri puolilla Suomea. Taustalla ovat odotukset liikennebiokaasun kysynnän kasvulle etenkin raskaassa liikenteessä ja meriliikenteessä.
– Maatalouden sivuvirtoja hyödyntävälle biokaasutuotannolle on syntymässä otollinen tilanne. Se on laukaissut liikkeelle uusia investointeja, NIHAKin aluekehityspäällikkö Kimmo Niskanen toteaa.
NIHAKin toimialueella on käynnissä useita eri kokoluokkaa olevia laitoshankkeita, jotka ovat elinkaaren eri vaiheissa. Pisimmällä ollaan Pyhäjärvellä, jossa vietetään biokaasulaitoksen vihkiäistilaisuutta 11. toukokuuta.
Laitoksen rakentanut Pyhäjärven Biokaasu Oy on paikallisten yrittäjien omistama. Kyseessä on noin kahden miljoonan euron investointi. Pienen kokoluokan laitos tuottaa biokaasua myös liikennekäyttöön, ja yhtiöllä on jo oma tankkausasema nelostien risteysalueella.
– Mukana on myös uutta teknologiaa, sillä kyseessä on ensimmäinen tämän tyyppinen kuivamädätyslaitos Suomessa. Laitoksessa ei käytetä lantaa vaan pelloilta saatavaa biomassaa, Niskanen kertoo.
Nivalassa taas odotetaan tämän vuoden loppuun mennessä investointipäätöstä laitoksesta, joka toteutuessaan olisi Suomen suurin biokaasulaitos ja samalla Nivalan historian suurin investointi, noin sata miljoonaa euroa. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on parhaillaan käynnissä.
Biokaasutuotantoa tavoitellaan myös Reisjärvelle, jossa kunta etsii investoria ja toteuttajaa biokaasulaitokselle. Kunta on kaavoittamassa aluetta biokaasulaitokselle, teollisuustonteille ja aurinkovoimapuistolle.
– Reisjärvella on hyvät edellytykset keskikokoiselle keskitetylle biokaasulaitokselle, jonka investoinnin arvo olisi noin 15 miljoonaa euroa, Niskanen toteaa.
Aktiivinen yhteistyö vauhdittaa biokaasuhanketta
Nivalan Kurunpuhtoon suunnitellun biometaanin ja e-metaanin tuotantolaitoksen taustalla on vahvat toimijat. Wega Group Oy on kotimainen puhtaan energian ratkaisuihin erikoistunut yhtiö. Hankkeen rahoittajana taas on maailman suurin uusiutuvaan energiaan erikostunut sijoitusrahasto, tanskalainen Copenhagen Infrastructure Partners.
Wega Groupin osakas ja operatiivinen johtaja Toni Hemminki kertoo, että yhdessä rahoittajan kanssa tehdyissä selvityksissä Nivala osoittautui parhaaksi sijoittumispaikaksi. Yksi Suomen merkittävimmistä maatalouden keskittymistä takaa laitoksen tarpeisiin riittävästi raaka-ainetta sekä otollisen toimintaympäristön.
– Ennakkokeskusteluissa NIHAKin kanssa ymmärsimme, että saamme täällä hyvän taustatuen hankekehitykselle. Myös aiemmat alueella tehdyt kehitystoimet osoittavat, että täältä löytyy aiheen tuntemusta.
Biokaasulaitos käyttäisi raaka-aineinaan lietelantaa sekä muita maatalouden sivuvirtoja. Suunniteltu käsittelykapasiteetti on 400 000–800 000 tonnia vuodessa, mutta potentiaalia arvioidaan olevan jopa miljoonaan tonniin saakka. Laitoksen mitoitus lyödään lukkoon parhaillaan käynnistyvässä perussuunnittelussa, ja tämän myötä myös lopullisen investoinnin suuruus täsmentyy.
Laitoksen tarpeisiin on varattu noin 20 hehtaarin tontti Nivalan Kurunpuhtoon kaavoitettavalla uudella alueella. Hemmingin mukaan yhteistyö Nivalan kaupungin, teollisuuskylän ja NIHAKin kanssa on ollut alusta saakka sujuvaa.
– NIHAK on aivan poikkeuksellinen organisaatio sen suhteen, kuinka proaktiivista elinkeinoelämän kehitystoimintaa täällä tehdään. Ratkaisu on usein valmiina jo ennen kuin apua on ehditty pyytää.
Hemminki korostaa, että NIHAKin alueella on mahdollista toimia edelläkävijänä vihreässä siirtymässä sekä sektoreiden välisessä kytkennässä, mikä on yksi puhtaan energiatuotannon ja kiertotalouden kulmakivistä. Biokaasulaitos kytkee toisiinsa muun muassa maatalouden sekä lannoite- ja energiasektorin.
Hankkeen kannalta keskeinen yhteistyötaho ovat alueen viljelijät. Viime syksystä lähtien yhtiön paikalliset edustajat ovat kartoittaneet tilojen kanssa raaka-aineiden saatavuutta ja tilojen kiinnostusta ryhtyä raaka-ainetoimittajiksi.
Toteutuessaan biokaasulaitos tuo suorien työpaikkojen lisäksi yhteistyömahdollisuuksia paikallisille urakoitsijoille ja palveluyrityksille. Jo rakentamisajan työllisyysvaikutukset ovat satoja henkilötyövuosia. Laitoksen prosessin arvioidaan työllistävän noin 15–20 henkilöä, ja lisäksi tarvitaan kunnossapitopalveluja.
Hankkeen suurimmat hyödyt ovat Hemmingin mukaan kuitenkin sellaisia, joita tällä hetkellä ei välttämättä edes tunnisteta.
– Nyt otetaan ensi askelia vihreään siirtymään. Vielä ei tiedetä kaikkia innovaatioita ja yhteistyökuvioita, joita se voi poikia tulevaisuudessa.
Biotuto-hanke kehittää energiaomavaraisen maatilan mallia
Biokaasuhankkeiden edistämiseksi NIHAK on käynnistänyt Biotuto-hankkeen yhdessä JEDUn, Oulun ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin kanssa.
Hankkeen tavoitteena on edistää biomassojen käsittelyyn, hankintaan ja käyttöön liittyviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulla. Case-alueena hankkeessa toimii Nivala-Haapajärven seutu.
Biotuto-hankkeessa selvitetään erilaisia logistiikka- ja sopimusmalleja viljelijöiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tarkastelussa ovat myös arvoketjut pellolta bioterminaalien kautta loppukäyttäjille sekä biokaasun käyttö alueen teollisuudessa ja liikenteessä.
Lisäksi hankkeessa kehitetään energiaomavaraisen hiilineutraalin maatilan mallia ja käynnistetään pilotointikokeilu JEDUn Haapajärven opetusmaatilalla. Samassa yhteydessä tutkitaan biokaasutuotannon lannoitevaikutuksia ja muita hyötyjä tiloille.
Yhteystiedot:
projektipäällikkö Sami Kesti, NIHAK
Puh. 050 357 4529
