Valtaosa niin yritysten kuin kuntienkin kehittämistyöstä tehdään tänä päivänä hankkeissa. Kuntien näkökulmasta NIHAK tarjoaa sekä osaamista että resursseja tuloksekkaaseen hanketyöhön.
Yritysten kansainvälistyminen, markkinointiosaaminen, digitalisaatio ja vähähiilisyys – kaikki ajankohtaisia esimerkkejä aiheista, joita NIHAKin hanketoiminnalla edistetään.
Hanketyö on myös keskeinen aluekehittämisen väline. Esimerkiksi vuonna 2020 NIHAK oli mukana yli 30 kehittämishankkeessa joko pää- tai osatoteuttajana tai rahoittajana. Hankkeiden yhteenlaskettu budjetti oli yli 15 miljoonaa euroa, ja niissä tehdään tiivistä yhteistyötä yritysten, yhteisöjen, kuntien sekä koulutus- ja tki-organisaatioiden kesken.
– Useat hankkeet ovat jatkumoja, joissa tehdään pitkäjänteistä työtä. Sitä kautta saadaan aikaan kestäviä tuloksia, toimitusjohtaja Toni Krankkala toteaa.
Parhaillaan hanketyössä valmistaudutaan uuden EU-ohjelmakauden alkamiseen marraskuussa. Vuosien 2021–2017 aikana Pohjois-Pohjanmaalla on EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoituksen kautta jaossa yhteensä noin 249 miljoonaa euroa.
Suurin osa hanketyön rahoituksesta tulee juuri EU-ohjelmista. Oman vastinrahoituksensa tuovat jäsenmaksujen kautta NIHAKin jäsenkunnat. Kunnat yhdessä myös päättävät seutuhallituksessa, mille hankkeille myönnetään seuturahoitusta.
Yhteistyötä yli kuntarajojen
Haapajärven kaupunginjohtaja Juha Uusivirta toteaa, että hanketoiminta on tänä päivänä olennainen osa kuntien kehittämistyötä. NIHAKin rooli on Uusivirran mukaan toimia kehityksen generaattorina ja tuoda hankemaailman osaamista alueelle.
– NIHAKilla on iso merkitys osaajakeskittymänä. Kun inhimillistä pääomaa kertyy yhteen organisaatioon, se tuottaa lisäarvoa ja generoi uusia kehittämisideoita ja hankeaihiota.
Kaupungin näkökulmasta hanketoiminnasta on hyötyä monilla eri tasoilla. Suoraan yrityksille suunnatuissa hankkeissa haapajärviset yritykset voivat lisätä omaa osaamistaan. Laajemmissa alueellisissa hankkeissa haapajärviset organisaatiot tai kaupunki ovat kehittämistyössä yhtenä osapuolena.
Kolmantena ovat suoraan omaan kuntaan kohdistuvat hankkeet, kuten biojalostetuotantoon liittyvä selvitys Haapajärvellä. Uusivirran mukaan myös naapureiden kuntakohtaiset hankkeet koetaan tärkeiksi, ja niihin liittyvää yhteistyötä tehdään yli kuntarajojen.
– Hankkeiden suurin hyöty tulee varmasti yritysten kautta, kun nämä kehittävät esimerkiksi vientiä, osaamista tai innovaatioita.
Uusivirta ennakoi, että hanketoiminnan merkitys ei ainakaan vähene tulevalla EU-ohjelmakaudella.
– Haapajärven kannalta se voi tulla jopa lisääntymään. Pyrimme aktivoitumaan ja hakemaan yhä enemmän elinvoimaa hanketoiminnan kautta.
Haapajärven kaupungin yrityspalvelut pyörittää myös omia paikallisia hankkeita. Uusivirran mukaan alueellinen yhteistyö on kuitenkin tärkeää, jotta voidaan viedä eteenpäin isompia hankkeita.
– Myös esimerkiksi koronatukien myöntämisessä ja hakemusten käsittelyssä kaupungin yrityspalvelut on tehnyt tiivistä yhteistyötä NIHAKin kanssa. Yhteistyö on pelannut todella hyvin alueen yritysten parhaaksi.
NIHAKin resurssit tarpeen jatkossakin
Myös Nivalan kaupunginjohtaja Päivi Karikumpu uskoo, että hankeyhteistyön rooli tulee korostumaan entisestään. Alueiden ja kuntien pitää pystyä entistä voimakkaammin hyödyntämään kehittämistoimenpiteissä ulkopuolisia hankerahoituksia.
– Ulkopuolista rahoitusta on saatavissa, kunhan sitä osataan hakea ja hyödyntää. Kunnilla itsellään ei välttämättä ole tällä hetkellä riittävästi resursseja hankehakuihin. Niissä tarvitaan osaamista, jota NIHAKilla on monipuolisen asiantuntemuksen myötä.
Karikumpu toivoo NIHAKille jatkossakin riittäviä hanketoiminnan resursseja, jotta se voi palvella alueen kaupunkeja ja kuntia ulkopuolisen rahoituksen haussa ja hankevalmisteluissa.
NIHAKin henkilöstön tarjoama asiantuntemus ja valmisteluresurssit ovat olleet Karikummun mukaan jopa edellytyksenä sille, että kaupunki on voinut lähteä joihinkin hankehakuihin mukaan. Tällainen on esimerkiksi seutukaupunkihankkeisiin kuuluva kiertotalousklusteri.
Kaupungissa toimivien yritysten kannalta tärkeää on, että tukien hakemiseen tai yrityksen kehittämiseen on saatavilla asiantuntevaa apua.
– Itselleni on tullut yrittäjäkentältä positiivista palautetta NIHAKin hankeosaamisesta. Sen ansiosta yrityksille on pystytty tuloksekkaasti hakemaan kehittämisrahoitusta, Karikumpu toteaa.
NIHAKin hankkeet ovat hyödyttäneet myös pienempiä yrityksiä, jotka ovat niiden avulla kehittäneet esimerkiksi markkinointiaan tai some-osaamistaan. Lisäksi korona-ajan tukien hakemisessa NIHAKilla oli keskeinen rooli.
– Kaikki edellä mainitut esimerkit edesauttavat paikkakunnan kehittymistä kokonaisuutena, Karikumpu sanoo.
Teksti: Hanna Perkkiö
Uusi EU-ohjelmakausi on käynnistymässä
- EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakausi 2021–2027 käynnistyy 1. marraskuuta alkaen. Kansallisen ohjelman otsikkona on ”Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027”.
- Ohjelmaa rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) tuella. Uutena rahastona ohjelmaan tulee EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF).
- Ohjelman julkinen rahoitus on n. 2,5 miljardia euroa, joista n. 1,5 miljardia on EU-rahoitusta ja n. yksi miljardi kansallista vastinrahoitusta. Myöhemmin vahvistettava oikeudenmukaisen siirtymän rahoitus tulee olemaan yhteensä noin 0,7 miljardia euroa.
- Pohjois-Pohjanmaan osuus on noin 249 miljoonaa euroa (n. 86,3 euroa/asukas).
- EAKR-rahoitus kohdennetaan pk-yritysten yritystukiin, julkisten toimijoiden innovaatiohankkeisiin, digitalisaatioon, ilmastotoimiin, kuten uusiutuvan energian edistämiseen, energiatehokkuuteen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja kiertotalouteen, sekä elinkeinoelämää tukeviin pienimuotoisiin liikenneinfrastruktuurihankkeisiin.
- ESR-rahoituksella tuetaan työllisyyttä, osaamista, työelämän kehittämistä, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.
- JTF-rahoituksella mm. lievennetään turpeen energiakäytön vähentämisestä syntyviä aluetaloudellisia ja sosioekonomisia haittavaikutuksia.
