Hiilijalanjäljen laskenta

Hiilijalanjälki (carbon footprint) tarkoittaa jonkin tuotteen tai toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Tyypillisesti tuotteiden hiilijalanjäljen laskennassa huomioidaan koko sen elinkaaren aikana syntyvät päästöt. Toiminnalle, esimerkiksi yritykselle, hiilijalanjälki lasketaan yleensä kalenterivuoden aikana syntyneiden päästöjen perusteella.

Hiilijalanjäljen laskentaan on olemassa useita standardeja, joista käytetyimmät ovat GHG-protokolla sekä SFS-EN ISO 14067-standardi. Lisäksi organisaation hiilijalanjäljen laskentaan voidaan käyttää SFS-EN ISO 14064 -standardia. Standardeissa on eroavaisuuksia, eikä mikään taho velvoita käyttämään tiettyä standardia hiilijalanjäljen laskennassa. Laskennan tulokseen vaikuttavat merkittävästi muun muassa laskennan rajaus sekä valitut päästökertoimet. Näistä tekijöistä johtuen, pelkkä hiilijalanjäljen arvo ei vielä kerro mitään, eikä ole suoraan vertailtavissa muiden vastaavien arvojen kanssa. Laskenta tulee aina avata kattavasti, jotta laskennasta käy selvästi ilmi, mitä se pitää sisällään.

GHG-protokollassa päästöt jaetaan kolmeen eri pääryhmään (scope). Ryhmä 1 kattaa suorat päästöt, mitkä aiheutuvat yrityksen omasta energiantuotannosta ja omistuksessa olevista kulkuneuvoista. Ryhmään 2 kuuluvat epäsuorat päästöt ostetusta energiasta, kuten lämmöstä ja sähköstä. Ryhmään 3 kuuluvat kaikki muut epäsuorat päästöt, kuten kuljetus, jätehuolto ja työmatkat. [1]

Miksi tehdä laskentaa?

  • Suomella on tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035, mikä vaatii toteutuakseen toimenpiteitä kaikilta
    • Muuttuva lainsäädäntö ja tulevat vaatimukset
    • Kannustimet tavoitteen toteutumiseen
  • Yrityksen vastuullisuus
    • Imagokysymys
    • Kilpailuetu
    • Markkinointi
    • Työnantajamielikuva
  • Ympäristötietoiset asiakkaat haluavat saada koko ajan enemmän tietoa yritysten vastuullisuudesta
  • Yhteistyökumppanit ja sidosryhmät vaativat kasvavissa määrin tietoja yritysten vastuullisuudesta.
    • Vaikutus kumppaneiden valintaan.

Laajasti eri toimialoille soveltuvia laskureita yrityksen hiilijalanjäljen laskentaan:

Päästökertoimia löytyy seuraavista tietokannoista:

Hiilijalanjäljen laskentaan tarvittavia lähtötietoja:

  • Rakennus ja energia
    • Sähkö
    • Lämpö
    • Muut käytetyt aineet:
      • maakaasu, öljy, hiili, propaani, puu, diesel, kemikaalit
    • Paljonko työntekijät työskentelevät kotona
    • Palvelimet
  • Matkustaminen
    • Lennot
    • Yrityksen omat kulkuneuvot, auton kilometrit
    • Joukkoliikenne, henkilökilometreinä
    • Vuokrabussi
    • Laivaliikenne
    • Hotelliyöpymiset
    • Henkilökunnan työmatkat
  • Jäte
    • Jätemäärät lajeittain:
      • sekajäte, biojäte, energiajäte, kartonki ja pahvi, lasi, metalli, muovi, paperi, sähkölaitteet, vaarallinen jäte ja muu jäte
    • Hankinnat
      • Toimistotarvikkeet
      • Toimialakohtaiset hankinnat
        • raaka-aineet
        • tuotteet
        • palvelut
        • Raaka-aineiden/tuotteiden kuljetukset (ostetut kuljetuspalvelut)
        • Valmistettujen tuotteiden/palveluiden käyttöaika
      • Tilavuokrat
      • Siivous
      • Ruoka ja juomatarjoilut

Lähteet:

[1] The Greenhouse Gas Protocol. 2020. A corporate accounting and reporting standard [verkkojulkaisu]. Revised ed. World Business Council for Sustainable Development & World Resourse Institute. [Viitattu 23.4.2021]. Saatavana: https://ghgprotocol.org/ sites/default/files/ standards/ghg-protocol-revised.pdf

[2] Finnilä, Kolvanki & Lehtinen. 2021. Kohti hiiliviisautta. Opas yrityksille. Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin julkaisuja 4/202