Kemiin rakennettava biotuotetehdas on tuonut työtä Lujabetonin tehtaille Haapajärvellä ja Kärsämäellä sekä haapajärviselle Niskasen Maansiirto Oy:lle. Suurhankkeeseen osallistuminen vaatii, että yrityksellä on perusta kunnossa ja kyky toimia luotettavana kumppanina.
Kemissä rakennetaan parhaillaan pohjoisen pallonpuoliskon suurinta puunjalostuslaitosta. Metsä Fibren biotuotetehtaan pohjaksi maahan lyödään noin 500 kilometrin verran teräsbetonipaaluja, jotka ovat peräisin Lujabetonin tehtaalta Kärsämäeltä ja Haapajärveltä. Lujabetoni on rakentanut projektia varten Kärsämäen tehtaalle uuden paalunvalmistuslinjan, jonka tuotantokapasiteetti on jopa 1 200 kilometriä paaluja vuodessa. Tämä määrä kattaisi yksinään lähes koko Suomen vuosittaisen paalunvalmistustarpeen.
– Valmistelimme tehdasinvestointia omalla riskillä jo viime kesästä alkaen, ja loppusyksyllä alkoi paalujen valmistus varastoon. Valmistusta tätä projektia varten on myös Haapajärven tehtaallamme, kertoo betonituoteyksikön johtaja Juha Kinnunen.
Lujabetonille kyseessä on poikkeuksellisen mittava toimitus, jota varten yritys on työllistänyt tehtailleen tässä vaiheessa yhteensä 15–20 henkilöä.
Työpaikkoja saattaa olla tarjolla senkin jälkeen, kun Kemin-projekti saadaan maaliin. Kärsämäen tehtaan uutta valmistuslinjaa ei ole tehty pelkästään paalunvalmistusta varten, vaan sitä pystytään jatkossa hyödyntämään muuhun tuotantoon. Esimerkkinä Kinnunen mainitsee infrarakentamisen, eli liikenneväyliin, ympäristöön sekä energia- ja jätehuoltoon liittyvät ratkaisut.
– Lujabetoni hakee kasvua tältä sektorilta, ja Kärsämäen tehdas soveltuu erinomaisesti sitä palvelevaan tuotantoon.
Vaativaa urakointia
Kemin tehdastyömaa työllistää myös toista alueen yritystä. Haapajärvinen Niskasen Maansiirto Oy urakoi paalutustyömaalla yhtenä Nordpile Oy:n aliurakoitsijoista.
– Viime vuoden puolella tehtiin koepaalutukset, ja varsinainen paalutus on ollut käynnissä helmikuun alusta lähtien. Kaikkiaan tämä on meille noin vuoden mittainen projekti. Urakoimme työmaalla myös kaivannon tuentaa Suomen Maastorakentajille, toimitusjohtaja Matti Helaakoski kertoo.
Niskasen Maansiirto Oy:n työntekijöitä kulkee Kemissä 6–7 hengen voimin Haapajärveltä ja Nivalasta, ja paalutuskalusto on työmaalla noin puoli vuotta. Suuren työmaan haasteena Helaakoski mainitsee aikataulun, jossa työvaiheet on tarkoin jaksotettu. Se merkitsee, että urakoitsijan pitää pystyä reagoimaan suunnitelmiin tarvittaessa ripeästikin.
Sekä Niskasen Maansiirto että Lujabetoni olivat mukana myös muutamia vuosia sitten Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaan työmaalla. Aiempaan suurhankkeeseen osallistuminen on toiminut hyvänä referenssinä molemmille yrityksille.
– Jos se oli aikanaan Suomen suurimpia paalutustyömaita, tämä on jopa 4–5 kertaa isompi, Helaakoski huomauttaa.
Perusasiat tärkeitä
Suurhankkeeseen päästäkseen yrityksen on täytettävä monenlaisia vaatimuksia. Erittäin tärkeä merkitys on luotettavuudella ja toimitusvarmuudella.
– Kaluston pitää olla tehokasta, sillä aikataulut ovat tiukkoja. Turvallisuusnäkökulma on isossa roolissa, ja tietysti myös hinnalla on merkitystä, Helaakoski toteaa.
Lujabetonin osalta puolestaan yksi ratkaiseva tekijä oli, että sillä oli tilat valmiina mittavaa ja nopeaa tuotannon käynnistystä varten. Oma merkityksensä on myös työvoiman saatavuudella.
– Tehdas aloitti Kärsämäellä vuonna 2015 ja on siitä kasvanut yli 100 henkilön työpaikaksi. Kasvu on ollut odotettua nopeampaa, sillä olemme pystyneet toimimaan kilpailukykyisesti. Yhtenä tekijänä on ollut myös hyvä työvoima, Kinnunen sanoo.
Niitä alueen yrityksiä, jotka tavoittelevat pääsyä suurhankkeisiin, Kinnunen muistuttaa perusasioiden tärkeydestä: yrityksen koko toimintaprosessin on oltava kunnossa, tärkeimpinä toiminnan luotettavuus, osaavaa henkilöstö ja fasiliteetit.
– Yleisestikin yrityksen on oltava uskottava toimija omalla alallaan. Esimerkiksi Metsä Fibre tuo omassa viestinnässään esiin, että he toimivat luotettavien yhteistyökumppanien kanssa. Tällaisissa hankkeissa ei muuhun ole varaa.
