Koronatuet auttavat rakentamaan tulevaisuutta

Business Finland ja ELY-keskus ovat myöntäneet NIHAKin alueen yrityksiin yli miljoona euroa 13.5. mennessä

Nivala-Haapajärven seudun yrityksille on toukokuun puoliväliin mennessä myönnetty yhteensä yli miljoona euroa koronarahoitusta. Business Finlandin rahoituksen osuus on noin 606 000 euroa ja ELY-keskuksen 452 000 euroa.

Yksinyrittäjien koronatukea on 13.5. mennessä myönnetty NIHAKin alueella yhteensä 75 yritykselle. Hakemuksia on vastaanotettu yhteensä 115 kappaletta.

NIHAKin toimitusjohtaja Toni Krankkala näkee, että Business Finlandin ja ELY-keskuksen myöntämä kehittämisrahoitus tuo merkittävän sysäyksen alueen yritystoimintaan, millä puolestaan on myönteinen vaikutus alueen kehitykseen laajemminkin.

– Alueemme tärkeän tukijalan muodostavat teollisuusyritykset, jossa koronakriisi tulee näkymään enemmän viiveellä kuin monilla muilla toimialoilla. Siksi on tärkeää panostaa nyt kehittämiseen, jotta kriisin vaikutuksia voidaan lieventää. Oikein kohdennettujen tukien ansiosta seutukunta on koronan jälkeen toivottavasti entistäkin iskukykyisempi, Krankkala toteaa.

NIHAK on tehnyt aktiivisesti työtä sen eteen, että alueen yrityksissä on tarvittava tietoa ja valmius tukien hakemiseen. Tähän mennessä NIHAKin henkilöstö on ollut yhteydessä lähes 400 yritykseen. Business Finlandin tukihakemuksiin liittyvää neuvontaa on annettu 35 yritykselle, ja ELY-keskuksen hakemusneuvontaa on saanut 79 yritystä.

Hallitus valmistelee parhaillaan yrityksille uutta kustannustukea koronakriisin hoitoon. Sen myötä ELY-keskusten ja Business Finlandin kehittämisavustusten haku tullaan sulkemaan.

– On hyvä muistaa, että myös normaalit tukimuodot toimivat edelleen, ja myös niihin liittyviä hankkeita valmistelemme yritysten kanssa, Krankkala sanoo.

Tilaisuus ajatella asiat uusiksi

Jo nyt on nähtävissä, että yritysten kehittämishankkeet ovat tuottaneet uusia tuotteita ja pelinavauksia.

– Yhteistyö yritysten välillä on paikallisesti lisääntynyt ja poikinut samalla uutta työtä ja toimintaa, toteaa yrityspalvelupäällikkö
Arto Junno.

Junnon mukaan yrityksiin on oltu aktiivisesti yhteydessä, ja heräteltiin tukien hakemiseen.

– Sama varmasti on edessä sitten, kun uudet tukimuodot tulevat voimaan. Monilla yrityksillä koronakriisin vaikutukset näkyvät vasta viiveellä, joten neuvontaa tarvitaan edelleen.

Tukia hakeneiden yritysten joukossa on nyt paljon ensikertalaisia. Monet niistä toimivat sellaisilla aloilla, joille tukia ei ole tavallisesti myönnetty.

– Olen sanonut, että nyt on lupa ajatella ihan uudella tavalla. Kun saadaan taajuus kohdalleen, niin ideoita alkaa tulla. Kun ajatusprosessi saadaan nyt käyntiin, se voi poikia kehittämishankkeita jatkossakin, yrityspalvelupäällikkö
Harri Jokela kertoo.Yritysneuvojat ovat auttaneet monia yrityksiä myös sen kuuluisan digiloikan ottamisessa. Tämä ponnistelu on Jokelan mukaan ollut tärkeä elinkeinotoiminnan kehittämisen kannalta.

– Monet ovat iloinneet esimerkiksi siitä, että he ovat vihdoin opetelleet käyttämään etäyhteyksiä. Joissakin yrityksissä on pantu kuntoon ihan perusasioitakin esimerkiksi sähköisen asioinnin tunnusten käytössä.

Hankkeista vauhtia talouden rattaisiin

Yritystukien saama julkisuus on saanut osan yrityksistä epäröimään tuen hakemista. Tämän on todennut muiden muassa vientiasiantuntija Ari Alakangas, jonka asiakkaina on teollisuusyrityksiä eri puolilta aluetta.

– Olen käyttänyt vertausta, että valtio tarvitsee yrityksiä, jotta pesukoneeseen saadaan vettä. Kun yritykset tekevät kehittämistyötä, se tekee meistä kaikista vahvempia. Juuri tästä on tukien kohdalla kysymys.

Yhdessä yritysten kanssa Alakangas on hakenut kehittämiskohteita, joihin nyt on oikea aika tarttua.

– Nyt haetaan keinoja siihen, miten selvitään kriisistä ja miten siitä voidaan ottaa opiksi. Kun asioita tehdään kehittämisen kautta, se menee enemmän luihin.

Alkuvaiheessa työ on painottunut yritysten esiselvityshankkeisiin, ja viimeisten viikkojen aikana on saatu vireille myös isompia kehityshankkeita.

– Hankkeiden pitää olla toteutuskelpoisia ja hyvin mietittyjä tullakseen hyväksytyiksi. Meidän alueellamme ei ole rahoitettu yhtäkään turhaa hanketta, Alakangas toteaa.

Neuvoja kannattaa hakea

Projektipäällikkö Timo Liimatainen näkee myönteisenä, että yritykset ovat tukien avulla ryhtyneet konkreettisiin kehittämistoimenpiteisiin. Uusia toimintamalleja ja asiakaspalvelun tapoja on luotu, ja uusia tuotteita testattu.

– Kun yrityksen perusrutiinit rikkoutuvat, se antaa yhdessä tukielementtien kanssa mahdollisuuden lähteä turvallisesti kehittämään uutta. Tärkeää on myös se, että tukien avulla on voitu pitää ihmiset töissä.

Liimatainen muistuttaa, että NIHAK palvelee myös yksinyrittäjiä. Monille heistä tuen hakeminen on uusi asia. Kuntien yksinyrittäjätukea on yhä saatavilla, ja sitä kannattaa ehtojen täyttyessä hakea.

NIHAKin henkilöstö on kaiken aikaa pyrkinyt varmistamaan, että alueen yritykset ovat tietoisia tukimahdollisuuksista. Projektipäällikkö Jouni Niskanen toteaa, että sarkaa riittää edelleen.

– Olemme saaneet yrityksiltä hyvin positiivisen vastaanoton. Moni on todennut, että tukea ei olisi tullut haettua ilman neuvontaa.

Nyt haettavat tuet ovat hyvä apu toiminnan kehittämiseen omalla työllä tai ulkopuolisen avun kautta. Niskanen muistuttaa, että NIHAKilla on kattava tieto paitsi nyt saatavilla olevista myös tulevista tukimuodoista.

– Yrityksen kannattaa olla meihin yhteydessä, niin voidaan yhdessä miettiä kokonaisuuden kannalta paras vaihtoehto.