Suomalainen puu on raaka-aine, joka osaavissa käsissä jalostuu moneksi. Pyhäjärvinen Lameltec Oy on yli 25 vuoden ajan valmistanut siitä tuotteita rakennusteollisuuden tarpeisiin.
Lameltec Oy:n päätuote ovat kokopuu- ja liimapuuaihiot, joita toimitetaan ovi- ja ikkunatehtaille ympäri Suomea. Tuotteet kelpaavat vaativiinkin kohteisiin: omakotitaloihin, julkisiin rakennuksiin, erikoissaneerauskohteisiin.
Massatuotannon sijaan Pyhäjärvellä on panostettu erityisosaamiseen ja korkeaan laatuun. Sitä on tarvittu esimerkiksi Helsingin ja Turun arvokiinteistöissä ja arkkitehtikohteissa.
– Meillä tehdään vain sormijatkamattomia tuotteita, eli aihioita ei kasata pätkistä. Siinä on pysytty ja halutaan pysyä, toimitusjohtaja Pekka Väyrynen toteaa.
Aihiolla tarkoitetaan tuotetta, josta lopputyöstön jälkeen saadaan valmis puite tai karmi. Lisäksi Lameltec Oy on ryhtynyt valmistamaan myös pidemmälle jalostettuja tuotteita.
– Olemme alkaneet tehdä enemmän profilointia. Tuotteet höylätään valmiiksi muotoon, ja asiakkaalle jää vain pintakäsittely ja kasaaminen, Väyrynen kertoo.
Päämateriaalina Lameltec Oy käyttää kotimaista mäntyä, ja jonkin verran kuluu myös jalopuuta. Väyrystä huolettaa hyvälaatuisen raaka-aineen saatavuus: oksattoman puun osuus Suomessa vähenee, ja tehokasvatus heikentää puun laatua.
– Meillä on korkeat laatuvaatimukset, ja niistä on kaikin keinoin pidetty kiinni.
Hyvällä puulla on hintansa. Kun maailmalta saa tavaraa halvallakin, Lameltecin täytyy etsiä muita kilpailuvaltteja. Kotimaisen toimijan etuna on joustava ja ketterä palvelu. Asiakkaalle voidaan toimittaa juuri sopivan kokoisia eriä tarvittaessa nopeallakin aikataululla.
Laadun takeena on myös toimitusketju, jossa viimeisintä alihankkijaa myöten ketään ei ”tallata suohon”.
– Silloin tulos on paras loppukäyttäjänkin kannalta, Väyrynen toteaa.
Perheen voimin yritystä uudistamaan
Puuala on kulkenut Väyrysillä suvun perintönä. Vuonna 1994 perustettu Lameltec oli alkujaan työnantaja Pekka Väyryselle ja hänen isälleen. Kun vuonna 2005 Väyryset hankkivat velkaantuneen yhtiön omistukseensa, tavoitteena oli turvata työpaikat.
– Ensimmäisenä lähdettiin karsimaan kuluja, ja lopetettiin oma kenttäsaha ja kuivaamo. Nykyään kaikki puutavara tulee meille valmiiksi sahattuna ja kuivattuna, Väyrynen kertoo.
Alkuvaiheessa haasteita oli riittämiin. Uusien investointien perään osui vuonna 2008 alkanut lama, joka hetkeksi seisautti toiminnan ja aiheutti unettomia öitä yrittäjille. Lameltecin erikoisosaamiselle kuitenkin oli kysyntää, ja lamasta päästiin jatkamaan työtä.
Lameltec Oy:n omistajina on kolme veljestä, joista kaksi työskentelee yrityksessä. Isän poismenon jälkeen Pekka siirtyi toimitusjohtajaksi pari vuotta sitten. Kaikkiaan yritys työllistä kuusi henkilöä, ja liikevaihto on parin viimeistä vuotta ollut 1,5 miljoonan euron molemmin puolin.
Kaiken aikaa Lameltecin tukijalkana ovat olleet pitkäaikaiset kotimaiset asiakkaat. Valmistajien kautta tuotteita menee myös ulkomaille, muun muassa Venäjälle.
Aiemmin aihioita on viety myös Saksaan. Oman viennin merkitys on Väyrysen mukaan kaiken aikaa vähentynyt, ja tänä vuonna kaikki tuotanto menee kotimaisille asiakkaille.
– Se on hintakysymys. Meidän tuotteemme tehdään pitkälti käsin ja erikoistyönä, joten emme pysty maailmalla kilpailemaan hinnalla. Kotimaassa kysyntää on riittänyt, joten tehdään hommia täällä niin paljon kuin niitä riittää.
Puuala on alueen tärkeä tukijalka
NIHAKin yrityspalvelupäällikkö Arto Junno pitää Lamelteciä hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka puualan yrityksen kannattaa panostaa erikoisosaamiseen ja oman segmentin löytämiseen.
– Erikoistumalla, laatua tuottamalla ja hyvillä yhteistyökumppaneilla on toiminta saatu hyvälle tasolle.
Puurakentaminen on jo jonkin aikaa ollut nosteessa, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet monet julkiset puurakentamishankkeet.
– Yritysten kannalta tämä tilanne on sekä haaste että mahdollisuus, Junno muistuttaa.
NIHAKin alueella löytyy monipuolisesti puutuoteteollisuutta, muun muassa sahateollisuuden, taloteollisuuden sekä rakennuspuusepänteollisuuden puolelta, sekä ovi- ja ikkunatehtaita. Se tuo mukanaan myös suuret kerrannaisvaikutukset koko alueelle.
– Puuteollisuudessa käsitellään suuria materiaalivirtoja, mikä työllistää hyvin alihankintaketjun yrityksiä. Kaikkiaan se on tärkeä tukijalka meidän alueemme yritysmaailmassa, Junno toteaa.
Junno arvioi alan yritysten palautuneen hyvin koronapandemian alkamisesta. Vaikka rakentaminen ja asuntokauppa hiljenivät keväällä hetkeksi, tehtaissa tuotanto on jatkunut.
Vuoden 2020 tammi-kesäkuussa kaikkien yritysten nettomäärä kasvoi NIHAKin alueella 24:llä. Uusia yrityksiä perustettiin 71 kappaletta, ja 47 yritystä lopetti toimintansa.
– Tämä kielii siitä, että koronan vaikutukset eivät täällä ole olleet niin suuret ja että yrittäjyys nähdään edelleen hyvänä vaihtoehtona.
