NIHAKin käynnistämä Digitaaliseen palveluviennin yritysryhmähanke auttaa alueen yrityksiä kansainvälistymään. Yksi hankkeen osallistujista on pyhäjärvinen Muon Solutions Oy, jonka tavoittelee verkon kautta yhä laajempia markkinoita.
Muon Solutions Oy:n perustamisen taustalla on tutkimustyö, jota Oulun yliopisto on vuosia tehnyt Pyhäsalmen kaivoksessa. Pyhäjärvellä kotipaikkaansa pitävä yritys on ottanut Digitaalinen palveluvienti -yritysryhmähankkeen aikana ensimmäiset askeleensa kansainvälistymisen tiellä.
– Käytännön tasolla olemme luoneet uusia ja elävöittäneet aiempia yhteyksiämme ulkomaille, myös Euroopan ulkopuolelle. Lisäksi saimme juuri ennen joulua Suomi-patenttimme läpi, joten nyt on mietinnässä, mihin maihin haemme kansainvälistä patenttisuojaa. Palvelupakettimme on sellainen, että voimme tarjota digitaalisia ja mittauspalveluitamme periaatteessa minne vain, toimitusjohtaja Marko Holma kertoo.
Muon Solutions on perustettu keväällä 2016, ja jo vuosina 2017–2018 Holma teki kolme ulkomaan keikkaa kahden vuoden aikana itäiseen Kazakstaniin.
– Nämä reissut olivat kuitenkin perinteistä analogista palvelumyyntiä, tarkemmin sanoen kenttägeologin malminetsintätutkimuksia maastossa. Muutaman hiljaisemman ulkomaan vuoden jälkeen olemme nyt tosissamme virittelemässä verkkoja vesille Suomen rajojen ulkopuolelle. Ensimmäisenä vuorossa ovat Ruotsi ja Norja, sekä Keski-Euroopasta Saksa, Holma kertoo.
Yrityksen päätuote on kosmisen hiukkassäteilyn havaitsemiseen liittyvä palveluvienti. Koska data on digitaalista, palvelussa on vahva digitaalisen viennin komponentti. Menetelmällä voidaan tehdä asiakkaille kaksi- tai kolmiulotteisia tiheyskarttoja erilaisista isoista kappaleista, kuten rakennuksista, kallioperästä ja vuorista.
– Kunhan olemme asentaneet mittalaitteet, loppu onkin melkein kokonaan digitaalista. Mittausdata menee ensin pilveen tai serverillemme, minkä jälkeen tuotamme asiakkaille tietokonetyöskentelyn jälkeen raakadatasta digitaalisen tiedostopaketin sekä raportin, joka sisältää tulkinnan ja suosituksia jatkotoimenpiteistä, Holma kertoo.
Yritys tarjoaa asiakkailleen myös erilaisia koulutuspaketteja, joista osa on tarkoitus digitalisoida. Jossain vaiheessa palveluja on tarkoitus tuoda saataville myös verkkokaupan kautta. Digitaalinen palveluvienti -hankkeen avulla selvitetään, kuinka se kannattaa käytännössä toteuttaa. Hankkeesta on ollut Holman mukaan yritykselle kenties jopa ennakoitua enemmän hyötyä:
– Koulutuspaketit ovat olleet erinomaisia ja hyvin käytännönläheisiä, esimerkkinä digitaalinen markkinointi, jota olemme koulutuksen innoittamana tehostaneet moninkertaisesti verrattuna aikaisempaan. Tämän ansiosta yrityksemme LinkedIn-tilin seuraajamäärät ovat jo melkein kymmenkertaistuneet. Koska taitomme markkinoida ovat vasta kehittymässä, uskon kasvutrendin jatkuvan vielä pitkään.
Toisekseen olemme hankkeen aikana saaneet NIHAKilta konsultaatiota ja ideoita useaan kertaan. Olemme jo tämän vuoden aikana lähdössä yhteisvoimin eräiden muiden yritysten ja NIHAKin kanssa ainakin yhdelle ulkomaan messulle mukaan. Kaiken kaikkiaan Digitaalinen palveluvienti -hanke on ollut erinomainen paketti, ja sen hyödyt ovat ylittäneet sekä tavoitteemme että odotuksemme, Holma toteaa.
Digitaalinen palveluvienti tuo kasvua maaseudun yrityksille
– Palveluviennin kasvu on selkeä trendi tällä hetkellä. Digitalisaation ansiosta maaseudullakin on mahdollista tarjota kilpailukykyinen alusta palvelujen tuottamiseen ja viemiseen, NIHAKin yrityspalvelupäällikkö Marika Kumpula toteaa.
NIHAK tarttui aiheeseen noin vuosi sitten ja kokosi yhteen digitaalisesta palveluviennistä kiinnostuneita yrittäjiä. Keskipiste-Leaderin tuella käynnistettiin neljän yrityksen yritysryhmähanke, joka tarjoaa työpajojen kautta apua ja sparrausta muun muassa kansainvälistymissuunnitelmiin, palvelukonseptin hiomiseen ja digimarkkinointiin.
Mikroyrityksissä on paljon potentiaalia kansainvälistymiseen. Siksi on tärkeää, että myös yrityspalveluissa tunnistetaan nämä mahdollisuudet ja osataan tarjota yrityksille oikeanlaisia tukitoimia. Monet rahoitusmuodot rajaavat esimerkiksi toiminimiyrittäjät ulkopuolelleen.
– Tässä tapauksessa oli tarvetta löytää työkalu, jolla voidaan auttaa nimenomaan palvelualoilla toimivia pienyrityksiä. Yritysryhmähanke vastaa tähän tarpeeseen loistavasti, Kumpula kertoo.
Leader-rahoitteisessa yritysryhmähankkeessa 3–10 yrityksen ryhmä voi viedä eteenpäin sekä yhteisiä että yrityskohtaisia kehittämistoimenpiteitä. Hankkeen kokoamisesta ja rahoituksen hakemisesta huolehtii NIHAK.
– Jos yrittäjien keskuudessa löytyy yhteisiä kehittämistarpeita, meihin voi olla rohkeasti yhteydessä. NIHAK voi myös auttaa kokoamaan sopivan ryhmän, eivätkä alue- ja kuntarajatkaan ole ongelma. Me huolehdimme hankkeen hallinnoinnista, ja yritykset voivat keskittyä omaan tekemiseensä, Kumpula sanoo.
Teksti: Hanna Perkkiö
