Reisjärvelle valmistuu vuoden 2023 aikana uusi sote-keskus, joka rakennetaan pitkälti paikallisin voimin. Rakennushankkeen pääurakoitsijana toimii Työyhteenliittymä NNB Rakennusyhtymä. Sen muodostavat reisjärveläiset Kangaskylän Rakennuspalvelu Oy ja Rakentajat Niskakoski Oy sekä lestijärveläinen Koneyhtymä Brandt Oy.
Ensimmäisen kerran työyhteenliittymä nousi esiin yhtenä mahdollisena toimintatapana Kangaskylän Rakennuspalvelun toimitusjohtajan Ari Niemen keskusteltua aiheesta NIHAKin Harri Jokelan kanssa. Niemi toteaa, että työyhteenliittymä löytyi ratkaisuksi tilanteessa, jossa paikalliset rakennusyritykset eivät yksinään olisi voineet lähteä kilpailemaan urakasta.
– Pelkästään oma työntekijäkapasiteetti ei kummallakaan olisi riittänyt tämän kokoiseen hankkeeseen, joten ehdotin Niskakoskelle yhteisen tarjouksen tekemistä. Kun tarjous hyväksyttiin, laitoimme työyhteenliittymän pystyyn. Mukaan saatiin maanrakennuspuolelle myös Koneyhtymä Brandt, Niemi kertoo.
Voimien yhdistäminen palvelee hyvin pienehköjä yrityksiä. Sen ansiosta on voitu projektin aikana jatkaa myös muiden asiakkaiden palvelemista, ja toisaalta on saatu varmistettua henkilöstön työllistyminen talvisydämen ajaksi.
– Pieniä toimijoita kun ollaan, niin työyhteenliittymänä pystytään vastaamaan isoihinkin hankkeisiin. Tämä järjestely tuo toimintavarmuutta, ja myös riskit jaetaan yhdessä, Niemi toteaa.
Sote-keskuksen urakka on työllistänyt rakennusyhtymästä keskimäärin kymmenen henkilöä, joista suuri osa on paikallisia. Lisäksi mukana on aliurakoitsijoita. Rakentajat Niskakoski Oy:n Jari Niskakoski vastaa työmaalla työnjohdosta ja juoksevien asioiden hoitamisesta. Hänen mukaansa työnjako ja yhteistyö eri osapuolten kesken on sujunut hyvin.
– Kenelläkään meistä ei ollut ennestään kokemusta työyhteenliittymästä, mutta tietoa oli hyvin saatavilla. Tällaisessa hankkeessa on myös erittäin tärkeää, että apuna on tilitoimisto, jolla on tietämystä aiheesta.
Niskakoski pitää tärkeänä myös sitä, että rakennuttajana toiminut Reisjärven kunta on ollut yritysten suuntaan aktiivinen ja suhtautunut myönteisesti yhteistyömalliin.
– Työyhteenliittymä on varmasti jatkossakin varteenotettava vaihtoehto, jos kilpaillaan isommista hankkeista.
Yhtymän kolmas osapuoli, Koneyhtymä Brandt Oy, on vastannut maanrakennustöistä ja työmaan mursketoimituksista, ja keväällä on edessä vielä ympäristön viimeistelyä. Teijo Brandt toteaa, että hankkeeseen mukaan lähteminen oli helppo päätös.
– Olemme pitkään tehneet yhteistä projekteja molempien rakennusliikkeiden kanssa, joten porukka oli jo ennestään tuttu.
Myös Brandtin mukaan tähänastinen kokemus työyhteenliittymästä on ollut kannustava. – Meillä työmaat ovat tavallisesti hyvin laajalla alueella, joten paikalliset työntekijätkin saivat nyt vaihteeksi käydä töissä kotinurkilla.
Markkinavuoropuhelu edistää kunnan ja yritysten yhteistyötä
Sote-keskuksen rakennuttajana toimiva Reisjärven kunta järjesti ennen kilpailutusta markkinavuoropuhelutilaisuuden, jonne kutsuttiin lähialueen yrityksiä. Kunnanjohtaja Marjut Silvast toteaa, että markkinavuoropuhelu on hyvä tapa tiivistää kunnan ja yritysten yhteistyötä.
– Tilaisuudessa kerrottiin tulevasta hankkeesta ja pyydettiin näkemyksiä sitä, mitä tarjouspyynnössä olisi syytä tuoda esille. Kunta voi näin hyödyntää rakentajien asiantuntemusta tarjouspyyntöprosessissa, ja toisaalta yritykset kuulevat, millainen hanke on suunnitteilla.
Markkinavuoropuhelua on Reisjärvellä hyödynnetty aiemminkin. Silvastin mukaan se on hyödyllinen etenkin isommissa hankkeissa, kun tarjouspyyntö on keskeinen asiakirja. Hyvällä valmistelulla mahdolliset epäselvyydet saadaan minimoitua. – Lakikin estää paikallisten yritysten suosimisen tarjouskilpailuissa. Toisaalta yksittäisellä yrityksellä myöskään tunnusluvut eivät välttämättä riitä kilpailutuksiin osallistumiseen. Markkinavuoropuhelussa tuotiin esille myös työyhteenliittymä yhtenä vaihtoehtona. Reisjärvellä sellaista ei aiemmin ei ole ollut käytössä julkisissa hankkeissa, Silvast kertoo.
