Regon Ay nojaa vahvaan tuotekehitykseen

Klapikoneiden suunnittelulla ja valmistuksella on Haapajärvellä pitkät perinteet. Regon Ay:n koneet on kehitetty palvelemaan uuden polven käyttäjiä. Uutta on myös oma tuotantotila, johon yritys on siirtänyt kokoonpanoa.

Juha Aution ja Jos Kampsin luotsaama Regon Ay täyttää ensi vuonna kymmenen vuotta.

Haapajärvisen teollisuushallin suojissa rivi keltaisia klapikoneita on valmiina toimitettaviksi määränpäähänsä. Vieressä asentajat kasaavat kokoon kahta seuraavaa. Koneille riittää kysyntää, sillä pienen puun jalostaminen polttopuiksi on yhä tärkeä osa metsänhoitoa Suomessa ja maailmalla.

Klapikonevalmistaja Regon Ay on heinäkuun alusta lähtien toiminut Haapajärven Yrityspalveluilta vuokratuissa tiloissa. Aiemmin yrityksellä ei ollut omia tuotantotiloja, vaan valmistus teetettiin alihankkijoilla. Nyt hitsaus ja loppukokoonpano tehdään omana työnä. Muutoksen myötä palkattiin myös neljä uutta työntekijää kahden yrittäjän rinnalle.

Toimitusjohtaja Juha Autio kertoo, että omaan valmistukseen siirryttiin käytännön syistä, kaikkien kannalta järkevän kokonaisuuden saavuttamiseksi.

– Kun loppukokoonpano on saman katon alla myynnin kanssa, se helpottaa jälkimarkkinointia ja on meille tähän tilanteeseen sopivin ratkaisu. Maalaus ja osavalmistus tehdään yhä alihankintana Haapajärvellä, Nivalassa ja Sievissä, joissa meillä on hyvät yhteistyökumppanit.

Klapikoneiden historia lähtee aina 1970–80-luvuilta, jolloin asiakkaat olivat enimmäkseen maanviljelijöitä. Noista ajoista metsien omistuspohja on muuttunut, joten myös koneiden tarve ja käyttöympäristökin voivat olla erilaisia. Siksi myös koneilta vaaditaan eri ominaisuuksia kuin ennen.

Asiakkaiden joukossa on nykyään hyvin monenlaisista taustoista tulevia ihmisiä, ja se on Aution mukaan huomioitava myös laitteiden suunnittelussa.

– Mahdollisimman kevyellä kalustolla pitää pystyä järkevästi työskentelemään. Asiakas arvostaa myös ergonomiaa ja helppoutta, ja laitteen kanssa pitää pystyä työskentelemään yksinkin.

Klapikoneiden kokoonpano tehdään käsin noin yhden koneen päivävauhdilla. Työn äärellä asentaja Uula Brandt.

Kilpailu pitää vahvana

Vuonna 2012 perustetun Regon Ay:n taustalla on pitkän linjan työ maatalous- ja metsäkoneiden parissa. Yhtiön perustajilla, Juha Autiolla ja Ismo Hallapurolla oli yhteistä työhistoriaa jo Maaselän Koneesta, jonka perustajakolmikkoon Hallapuro aikoinaan kuului. Välissä miehet työskentelivät vuosia erillään, kunnes yhdistivät jälleen voimansa.

– Veri veti uudelleen tälle alalle, ja halusimme viedä idean tuotteeksi, Autio toteaa.

Yritys sai patentin kehittämälleen puun syöttöpöydän ja nostimen yhdistelmälle. Heti alusta alkaen koneita alettiin valmistaa myös vientiin.

Yhteinen yrittäjätaival päättyi muutama vuosi sitten Hallapuron kuoltua. Yrityksen tarina kuitenkin jatkuu, ja nykyään toisena omistajana on lähes alusta saakka mukana ollut hollantilaislähtöinen Jos Kamps.

Kamps huolehtii ulkomaankaupasta, joka muodostaa noin 85 prosenttia yrityksen liikevaihdosta. Regonin koneita viedään esimerkiksi Saksaan, Tšekkiin, Hollantiin, Ruotsiin ja Norjaan. Euroopan markkinoilla tarjontaa ja tuotemerkkejä riittää, mutta suomalaiskoneet pärjäävät hyvin kilpailussa.

– Meillä kilpailuvaltteina ovat koneen ominaisuudet ja käytettävyys. Myös koko ja hintaluokka ovat tärkeitä. Suomalaisilla koneilla ja osaamisella on erittäin hyvä maine. Pystymme tarjoamaan tarpeeseen sopivia ratkaisuja ja myös sopivaan hintaan, Kamps toteaa.

Myös kotimaassa klapikoneiden markkinoilla riittää niin kotimaista kuin ulkomaistakin tarjontaa. Aution mukaan se on vain hyvä asia:

– Kotimainen kilpailu on se mikä pitää meidät Euroopassakin vahvana.

Matkan varrella yritys on hyödyntänyt tarpeen tullen tarjolla olevia palveluja. Uudet tilat järjestyivät yhteistyössä Haapajärven Yrityspalvelujen kanssa, ja Keskipiste-Leaderilta saatiin investointitukea uutta tuotantolinjaa varten. Aiemmin yritys on osallistunut myös NIHAKin vetämään yritysryhmähankkeeseen.

– Tällä hetkellä tavoitteena on saada uusi tuotantokuvio rutiiniksi. Muutoin pysytään perusasioiden parissa. Tuotekehitystä jatketaan, ja tavoitellaan edelleen hallittua kasvua, Autio sanoo.

Teksti ja kuvat: Hanna Perkkiö

Muuta ajankohtaista

NIHAKin toimitusjohtaja Toni Krankkala ja Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynna

NIHAK Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n jäseneksi

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n hallitus on marraskuun kokouksessaan hyväksynyt Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry:n jäsenekseen. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n jäsenyyden myötä NIHAK pystyy vahvistamaan