Hyvinvointipalveluissa ja sosiaali- ja terveysalalla rakennemuutos ja kiristyvä kilpailu haastavat pieniä yrityksiä kehittämään toimintaansa. Samaan aikaan palveluiden odotetaan olevan yhä enemmän näkyvillä ja saatavilla myös verkossa.
NIHAK on koonnut yhteen yrittäjiä, joilla on tarvetta uudistaa palvelujaan ja markkinointiaan. Keskipiste-Leaderin tuella käynnistettiin vuonna 2022 kaksi rinnakkaista yritysryhmähanketta, Palvelut uusiksi ja Vahva palveluntuottajuus. Mukana on yhteensä 11 hyvinvointi- ja sote-alan yritystä NIHAKin alueelta.
Yhteisissä työpajoissa yrittäjät ovat paneutuneet liiketoiminnan uudistamiseen, digitaalisiin työkaluihin ja palvelumuotoiluun. Lisäksi hanke sisältää yrityskohtaisia toimenpiteitä.
Yritysryhmähanke on toimiva rahoitusmuoto palvelualoilla toimiville pienyrityksille, joille moni muu tukimuoto ei ole saatavilla. Yritykset saavat käyttöönsä kilpailutettuja asiantuntijapalveluja ja maksavat niistä vain omavastuuosuuden.
Hankkeen hallinnoinnista huolehtii NIHAK, joka voi myös auttaa kokoamaan sopivan, noin 3–10 yrityksen ryhmän. Yritykset voivat keskittyä omaan tekemiseensä ja kehittämistyöhönsä, kun hankehallinnointiin ei kulu omia resursseja.
Ajatusten aikalisä: Yrityksen suunta kirkastui
Nivalalainen Taina Kaarlela kertoo, että yritysryhmähankkeesta on ollut paljon apua oman suunnan löytymisen kannalta. Kaarlela perusti vuoden 2021 kesällä Ajatusten Aikalisä -yrityksen, jonka palveluja ovat hyvinvointivalmennukset ja työnohjaus sekä rentoutusryhmät.
Viime elokuussa Kaarlela siirtyi kokopäiväiseksi yrittäjäksi. Hän toteaa saaneensa hankkeesta hyvää tukea yrittäjyyden alkuvaiheeseen, johon tyypillisesti liittyy paljon epävarmuuksia.
– Hanke on tarjonnut tukea yksilöllisesti oman palvelun kehittämiseen, mutta myös verkostoitumista. Koen tärkeäksi, että olen saanut vaihtaa näkökulmia ja oppia yhdessä muiden kanssa.
Kaarlela oli saanut NIHAKista palvelua yrityksen perustamisvaiheessa, ja sieltä tuli vinkki myös yritysryhmähankkeesta. Omien tavoitteiden hahmottaminen vaati alkuun ajatustyötä. Lopulta löytyi selkeät yrityskohtaiset toimenpiteet: sparraus uusasiakashankintaan sekä markkinointisuunnitelman laatiminen asiantuntijan avulla.
– Lisäksi iso oivallus oli oman tuotteen ja palveluvalikoiman selkeyttäminen. Hankkeen aikana minulle kirkastui, että painopistettä kannattaa siirtää verkossa tapahtuvaan työskentelyyn. Sen kautta voi saavuttaa laajemman asiakaskunnan, mutta se ei silti poissulje paikallisesti ja livenä tapahtuvaa kohtaamista, Kaarlela sanoo.
Yrittäjän arjessa kehittämiseen on usein hankalaa löytää kalenterista tilaa. Yritysryhmähankkeessa sille on kuitenkin varattu selkeä aika ja paikka.
– Pienyrittäjälle ja varsinkin yksinyrittäjälle tämä on mielestäni hyvä hankemuoto. Isommalla porukalla pystytään hankkimaan yhteisiä koulutuksia, joihin ei yksinään olisi varaa. Lisäksi yhteisön kautta on löytynyt uusia yhteistyömahdollisuuksia, Kaarlela toteaa.
Luonnon Hetki: Tärkeitä oivalluksia uudistamisen tueksi
Reisjärvinen Minna Helminen on tarjonnut ohjelmapalveluja jo 1990-luvulta asti. Samaan aikaan hän on pyörittänyt maatilamatkailuyritystä ja ollut mukana myös maatalousyhtymän toiminnassa. Korona-aika merkitsi tuumaustaukoa, ja sen jälkeen tuli aika siirtyä eteenpäin.
– Yrityksellä on nyt iso uudistus menossa, ja yritysryhmähanke on ollut siinä hyvänä apuna, Helminen sanoo.
Yrityksen vanha nimi, Mielihyvä-hoitola, on vaihtunut uuteen. Luonnon Hetki kuvaa paremmin toimintaa, jota Helminen on keskittämässä ryhmien palveluun ja luontopohjaiseen toimintaan. Oma maatila tarjoaa hyvän ympäristön, mutta tarvittaessa yrityksen palvelut viedään myös asiakkaan tai yhteistyökumppanin luo.
Kun Helminen kuuli mahdollisuudesta osallistua yritysryhmähankkeeseen, hänelle oli heti selvillä, mitä yrityskohtaisia toimenpiteitä tulisi toteuttaa. Hankkeen aikana Helminen on laittanut kuntoon markkinointikanavat: nettisivut on uudistettu, kuva- ja videomateriaalia teetetty ja someosaamista kehitetty.
– Hankkeen tärkein anti tähän mennessä on, että porukalla on saatu selkeyttää omia tavoitteita. Kaikki ovat pieniä hyvinvointialan yrittäjiä, joille on ollut hyödyllistä viedä omaa toimintaa mikroskoopin alle. Yhteiset työpajat ovat olleet hyviä, ja tuttu porukka madaltaa osallistumisen kynnystä.
Yhtenä ahaa-elämyksenä Helminen mainitsee jälkihuollon ja verkkokaupan hyödyntämisen tärkeyden. Hankkeen aikana hän on haastanut itsensä miettimään, minkä osan palvelusta voisi myydä verkossa.
– Toinen tärkeä huomio on, että kaikkea ei tarvitse hallita itse. Esimerkiksi someviestintään voi ostaakin apua.
Oman Elämän Stara Oy: Vauhtia toiminnan kehittämiseen
Nivalalainen Oman Elämän Stara Oy tarjoaa terveysvalmennusta ja ravitsemusneuvontaa sekä etäsairaanhoitajan ja -lääkärin palveluja. Yritys on aloittanut toimintansa vuonna 2020 kahden yrittäjän voimin. Janika Maunula ja Suvi Ainasoja ovat molemmat hyvinvointialan ammattilaisia, joilla on myös sairaanhoitajan koulutus.
Yritysryhmähanke osui sopivaan hetkeen, sillä yrittäjillä on intoa laajentaa ja viedä toimintaa eteenpäin. Ensimmäinen työntekijä on aloittamassa ja omat toimitilat vuokrattu. Palveluita on saatu hyvin suunnattua etenkin kiireisille yrittäjille.
– Meillä oli selkeä tarve kehittää toimintaa. Lähdimme uudistamaan ulkoista markkinointia, sillä verkkosivut kaipasivat selkeyttä ja kunnollisia kuvia, ja verkkokauppa piti saada kuntoon, Maunula kertoo.
Hankkeen kautta yrittäjät saivat tuekseen asiantuntijan, jonka kanssa muutosta lähdettiin suunnittelemaan ja toteuttamaan. Verkkokaupan perustamiseen ja sivujen uudistamiseen löytyi myös konkreettista apua. Yhteiset työpajat tarjosivat vinkkejä palvelumuotoiluun ja markkinointiin.
– Saimme kehitettyä verkkokauppaan myös matalan kynnyksen tuotteen, terveys- ja hyvinvointikartoituksen. Seuraavaksi lähdemme kehittämään digitaalista ostopolkua, Ainasoja kertoo.
Ulkopuolisen asiantuntijan näkemys on ollut yrittäjille arvokas apu. Merkittävää on myös yritysryhmähankkeen kautta saatava 75 prosentin tuki kehittämistoimille. Yrittäjien kannalta on hyvä, että tavoitteet saadaan määritellä itse omiin tarpeisiin sopiviksi.
– Yrityksellä pitää kuitenkin olla selkeänä kehittämisen tarve ja halu, jokin tietty päämäärä. Ja toki pitää löytää myös aikaa hankkeen toteuttamiseen, Maunula toteaa.
Molemmat yrittäjät toteavat olevansa valmiita hyödyntämään yritysryhmähankkeita jatkossakin, kun yrityksellä tulee tarvetta kehittämiselle.
– Meidät tuntien kehitys on jatkuvaa, Ainasoja sanoo.
Kuvat ja teksti: Hanna Perkkiö
