Kärsämäkinen Seppätec Oy sai alkunsa ideasta muuntaa kaivinkoneita metsätyökäyttöön. Yrittäjä Juha Kyllösellä on taustallaan pitkä ja monipuolinen metsä- ja konealan kokemus, jota hän hyödyntää nyt myös tuotekehitystyössä.
Kokemuksen tuoma tietotaito ja halu ajatella asioita uudella tavalla ovat usein taustalla, kun uusi yritys tai tuoteidea saa alkunsa. Hyvä esimerkki on Kärsämäellä toimiva Seppätec Oy, joka on erikoistunut tekemään harvesteriasennuksia kaivinkoneisiin ja kuormatraktoreihin.
– Koko Suomesta ei taida löytyä toista yritystä, joka tekee tätä pääasiallisesti, yrittäjä ja toimitusjohtaja Juha Kyllönen toteaa.
Seppätecin asiakaskunnan muodostavat metsäkoneyrittäjät sekä maarakennusalan ja maatalousalan yrittäjät ympäri Suomea. Harvesterikourien asennusten lisäksi yritys tarjoaa Kärsämäen teollisuusalueella sijaitsevassa hallissa myös metsäkoneiden ja kaivinkoneiden huolto- ja varaosapalvelua.
Kun Kyllönen perusti Seppätec Oy:n vuonna 2015, pohjana oli pitkä työura metsäalalla ja koneiden parissa. Metsäkoneen ohjaimiin hän tarttui aikoinaan isänsä jalanjälkiä seuraten, ja vanhempien luvalla yritystoiminta starttasi jo 16-vuotiaana.
Kyllönen toimi pitkään urakoitsijana yhdessä veljensä kanssa, ja matkan varrelle on mahtunut työmaita ympäri Suomea ja myös Ruotsin puolella. Yrittämisen ohella Kyllönen on kouluttautunut muun muassa metsäkoneasentajaksi. Veli poikineen jatkaa edelleen Kone-Kyllönen Oy:n toimintaa.
Seppätec Oy sai Kyllösen mukaan alkunsa vuosikymmeniä hautuneesta ideasta varustaa tela-alustaisia kaivinkoneita kausihakkuisiin. Harvesteripään avulla kaivinkone saadaan muutettua metsäkoneeksi kustannustehokkaalla tavalla.
– Tämä on toimiva ratkaisu esimerkiksi maanviljelijöille, joilla on kaivinkone jo valmiiksi, tai kaivinkoneurakoitsijoille, jotka voivat talvikaudella tehdä metsätöitä. Uutena asennetulla harvesterikouralla on myös pitkä käyttöaika, mikä tuo toimintavarmuutta, Kyllönen kertoo.
Toiminnan kasvattamisen kannalta haasteena on, että monet asiakkaat ovat suhteellisen pieniä yrityksiä. Koneurakoinnissa kustannukset ovat kasvaneet kovasti, ja monilla yrittäjillä on kannattavuuden kanssa tekemistä.
Kumppanuuksia ja tuotekehitystä
Seppätec Oy on hakenut kasvua solmimalla kumppanuuksia isompien toimijoiden kanssa. Yritys toimii KESLA-hakkuupäiden valtuutettuna huolto- ja myyntipisteenä, ja uusin yhteistyötaho on puutavaran käsittelyyn liittyviä laitteita ja varaosia valmistava Koneosapalvelu Oy. Elokuisilla FinnMETKO-messuilla julkistettu yhteistyö merkitsee, että Seppätec tekee tästedes huoltoja ja asennuksia kaiken merkkisiin metsäkoneisiin.
– Yhteistyökumppanuuksien saamiseen tarvitaan aloitteellisuutta. Pitää mennä itse aktiivisesti esittäytymään ja tarjoamaan osaamistaan, Kyllönen toteaa.
Eteenpäin yritystä viedään myös tuotekehitystyöllä, jossa Kyllönen hyödyntää pitkää kokemustaan. Parhaillaan tekeillä on prototyyppi kaivinkoneen kauhapyörittäjästä. Se on kuitenkin vain yksi etappi, sillä tavoitteena on päästä kehittämään kauhapyörittäjään liitettävää ohjausautomatiikkaa.
– Idea siihen lähti omasta työstä, ja sen pohjalta halusin tuoda alalle uudenlaista ajattelua. Tällä hetkellä koneisiin asennetaan useita eri ohjausjärjestelmiä, jotka kuljettajan pitää hallita. Eri toimilaitteiden kanssa yhteensopiva järjestelmä järkeistäisi työskentelyä, Kyllönen toteaa.
Yksinyrittäjälle uuden tuotteen kehittäminen on haastavaa, kun samaan aikaan on hoidettava yrityksen päivittäiset työt. Kyllönen on saanut Keskipiste-Leaderilta tukea kehittämistyöhön, ja apuna on myös 3D-suunnittelun ammattilainen.
– On tärkeää saada kerättyä ympärille asiantuntijoita ja sellaista osaamista, mitä itseltä ei löydy, Kyllönen toteaa.
Hyödyllistä taustatukea tarjoavat myös yrityspalvelut. NIHAK ja Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy ovat olleet Kyllöselle tärkeitä yhteistyökumppaneita yrityksen eri vaiheissa.
– Olen saanut apua muun muassa rahoituskanavien selvittämiseen ja avustusten hakemiseen sekä markkinoinnin kehittämiseen. Meillä on ollut hyvää ja avointa keskustelua, mikä on auttanut viemään asioita eteenpäin.
Kuva ja teksti: Hanna Perkkiö
