NIHAKin alueen työllisyystilanne on tänä syksynä ollut ennätyksellinen hyvä. Yritysten sopeutumiskyky ja alueen vahvuudet korostuvat maailmanlaajuisten kriisien ja markkinoiden muutosten keskellä.
NIHAKin alueen työllisyystilanne on vuoden 2022 aikana jatkanut myönteistä kehitystä. Elokuussa seutukunnan työttömyysaste painui ennätyksellisen alas, 6,5 prosenttiin. Lukema on selvästi pienempi kuin Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Suomessa keskimäärin. Osassa kunnista työttömyysaste on laskenut syyskuussa edelleen noin viiteen prosenttiin ja jopa sen alle (Nivala 5,4%, Reisjärvi 4,7%). Samalla koko seutukunnan työttömyysaste on pysynyt alhaisena (6,7%).
Viime vuosien ajalta korkeimmat työttömyysluvut mitattiin heti koronapandemian alkamisen jälkeen vuoden 2020 huhtikuussa, jolloin NIHAKin kuntien keskimääräinen työttömyysaste oli 13,6 prosenttia. Reilun kahden vuoden aikana alueen työttömyys on siis puolittunut.
Samaan aikaan maailmanlaajuiset kriisit ovat seuranneet toisiaan: pandemian jatkuminen on aiheuttanut materiaalien ja komponenttien saatavuusongelmia, taloutta sävyttävät inflaatio ja korkojen nousu, ja Venäjän hyökkäyssota toi mukanaan myös energiakriisin. Synkistä talousennusteista huolimatta NIHAKin alueen yrityksillä näyttää kuitenkin menevän hyvin.
– Yrityksissä on riittänyt resilienssiä, ja ne ovat pystyneet sopeutumaan joustavasti uusiin tilanteisiin. Tämän alueen vahvuus on myös se, että täällä ei olla riippuvaisia yksittäisestä isosta yrityksestä tai toimialasta, NIHAKin toimitusjohtaja Toni Krankkala toteaa.
Krankkala muistuttaa, että sama ilmiö on tapahtunut myös suurten pörssiyhtiöiden kanssa: ennusteet ovat pitkään olleet hyvin varovaisia tai negatiivisia, mutta romahdusta ei ole kuitenkaan tapahtunut.
– Kuluva tuloskausi tuntuu sen sijaan olevan erityisen vahva odotuksiin nähden. Tilauksia on riittänyt, ja kasvaneita kustannuksia on ilmeisesti pystytty viemään tuotteiden hintoihin. Kansainväliset konepajayritykset ovat myös onnistuneet kasvattamaan markkinaosuuttaan kaukaisempien kilpailijoiden kustannuksella. Eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset asiakkaat ostavat nyt koneita ja laitteita ilmeisesti mieluummin Euroopasta kuin kiinalaiselta yhtiöltä, Krankkala toteaa.
Koronapandemian aikana markkinat ovat siis alkaneet järjestyä uudella tavalla. Toimitusvarmuus ja riskien hallinta ovat yhä tärkeämpiä yritysten päätöksenteossa. Valmistusta pyritään saamaan lähemmäs, Eurooppaan ja Suomeen. Myös kumppaneiden vastuullisuus on noussut viimeistään nyt kaupanteon kannalta kriittiseksi tekijäksi, kun suuria yrityksiä velvoitetaan raportoimaan toimintansa vastuullisuudesta ja aiheeseen liittyvää uutta, velvoittavaa lainsäädäntöä valmistellaan.
– Nämä isot muutostrendit näkyvät myös meidän alueemme valmistavissa yrityksissä, jotka toimivat osana globaalia valmistusketjua. Tällä hetkellä näyttää siltä, että muutokset suosivat meidän vastuullisia, laadukkaita ja kilpailukykyisiä yrityksiämme, Krankkala sanoo.
Perinteinen kaupan ala isojen kaupunkien ydinkeskustoissa on jatkossakin kovien haasteiden edessä, kun verkkokauppa valtaa alaa. Teollistuneella maaseudulla elinkeinoelämän elinvoima ponnistaa erilaisista vahvuuksista: paikallisesti monipuolisesta teollisesta toiminnasta, omasta alkutuotannosta ja kehittyvästä verkkokaupasta – tulevaisuudessa ehkä myös yhä vahvemmin ainutlaatuisten palveluiden ja elämyksien tuottamisesta.
– Tämän näkymän pohjalta voidaan ennakoida maaseutujen keskustoille jopa valoisampaa tulevaisuutta kuin isoihin kaupunkeihin, Krankkala summaa.
Kuva ja teksti: Hanna Perkkiö
