Tänä päivänä jokaisen yrityksen pitää tiedostaa oman toiminnan vaikutukset ja pystyä myös kertomaan niistä. Mikroyritysten vastuullisuusvalmennus on lisännyt ymmärrystä vastuullisuudesta kilpailuetuna ja konkreettisina arjen valintoina.
Kahden viime vuoden aikana toteutetut mikroyrittäjien vastuullisuusvalmennukset ovat auttaneet tuomaan vastuullisuusajattelua yritysten arkeen. Valmennukset ovat myös lisänneet yrittäjien osaamista sekä antaneet työkaluja ja ideoita vastuullisuusviestintään.
– Yrittäjiä on innostanut se, että aluksi vaikealtakin tuntuva asia on tullut konkreettiseksi, läheiseksi ja mielenkiintoiseksi. Mikroyrityksissä tunnistetaan, että ne, jotka eivät kiinnitä huomiota vastuullisuuteen, tulevat tippumaan kilpailusta, ViVa – Vihreä vastuullisuusvalmennus mikroyrityksissä -hankkeen projektipäällikkö Jaana Jeminen toteaa.
ViVA-hankkeen järjestämiin vastuullisuusvalmennuksiin osallistui yhteensä 72 yritystä jokilaaksoista ja Raahen seudulta. Valmennusten sisällöt on koottu Vastuullisuudesta kilpailuetua -oppaaseen, joka toimii työkaluna yrityksille ja yritysneuvojille. Suunnitteilla oleva uusi valmennuskokonaisuus jatkaa ja syventää vastuullisuuden teemoja ja paneutuu myös vastuullisuusraportointiin.
Vastuullisuus tuo kilpailuetua
Yrityspalveluissa vastuullisuus on ollut yhtenä teemana jo pitkään. NIHAKin yrityspalvelupäällikkö Marika Kumpula kertoo, että se nostetaan esille jo aloittavien yrittäjien kanssa liiketoimintasuunnitelmaa tehtäessä.
– Monet yrittäjät ovat nykyään tietoisia vastuullisuuteen liittyvistä asioista ja siitä, että kuluttajat haluavat yhä useammin vastuullisia vaihtoehtoja. Pienenkin yrityksen kannattaa nähdä vastuullisuus ennemmin kilpailuetuna kuin taakkana tai velvollisuutena.
Asiakkaiden lisäksi myös yhteistyökumppanit ja rahoittajat edellyttävät yrityksiltä vastuullista toimintaa. Jo nyt esimerkiksi ELY-keskuksen myöntämissä rahoituksessa painottuvat vihreän siirtymän tavoitteet, ja vastuullisuus kuuluu myös yksityisten rahoittajien kriteeristöihin.
EU:n direktiivi vastuullisuusraportoinnista tuo ensi vuoden alusta alkaen vastuullisuusraportoinnin pakolliseksi yli 500 työntekijän yrityksille. Kahden vuoden päästä raja laskee 250 työntekijään.
– Raportointivelvollisuus ulottuu koko arvoketjuun, ja siksi asia tulee ajankohtaiseksi myös monille meidän alueellamme toimiville alihankintayrityksille, Kumpula toteaa.
Pienilläkin valinnoilla merkitystä
Kalajoen kaupungin maaseutuyritysasiantuntija Heidi Pasasen mukaan vastuullisuusajattelu ei ole yrityksille enää mikään erillinen palikka vaan osa arkista toimintaa, jolla haetaan myös kilpailuetua. Ekologinen ja taloudellinen vastuu käyvät usein käsi kädessä.
– Omia toimintatapoja tarkastelemalla voi löytyä monia arkisia säästö- ja parannuskohteita. Ei tulosteta turhaan, säädellään valaistusta ja lämmitystä, kierrätetään, hankitaan vain tarpeeseen ja suositaan lähipalveluja ja -tuotteita. Pienistä asioista voi kertyä merkittäväkin kokonaisuus.
Sosiaalinen vastuu taas on muun muassa Ukrainan sodan vuoksi korostunut entisestään ja koskee myös hankintaketjuja. Yritysten arjen tasolla sosiaalinen vastuu näkyy muun muassa työntekijöistä huolehtimisena, ja yksinyrittäjällä se voi tarkoittaa esimerkiksi sopimuksista kiinni pitämistä.
– Yrittäjän arvomaailma tulee usein näkyväksi oman toiminnan kautta, Pasanen toteaa.
Olennainen osa vastuullista toimintaa on siitä viestiminen. Kun yrityksessä kehitetään toimintaa ja tehdään vastuullisuustekoja, niistä on tärkeää myös kertoa.
– Eikä kertomista kannata jättää yhteen kertaan. Samat asiat ovat jonkin ajan päästä aina jollekin uusia ja ajankohtaisia. On myös hyvä muistaa, että vastuullisuusasioissa tuskin kukaan tulee täysin valmiiksi. Niitä voidaan yrityksissä kehittää pala kerrallaan. Kannattaa myös huomioida ne asiat, jotka ovat jo kunnossa ja muistaa viestiä niistä, Pasanen sanoo.
Teksti & kuvat: Hanna Perkkiö
Mikroyrittäjän vastuullisuusvalmennusohjelman on toteuttanut ViVa – Vihreä vastuullisuus mikroyrityksissä -hanke, päätoteuttajana Oulun yliopisto, Kerttu Saalasti Instituutti, MicroENTRE. Osatoteuttajina ovat olleet Centria-ammattikorkeakoulu, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ja Kalajoen kaupunki. Hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto ja rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen muut rahoittajat ovat Raahen seudun kehitys, Haapaveden-Siikalatvan seutukunta ja Kerttu Saalasti Säätiö. Hankkeen toteutusaika oli 1.9.2021 – 31.8.2023.
