Tuomas Sarjanojan työura on kulkenut viidellä eri vuosikymmenellä teollisuuden, yrityspalvelujen ja aluekehittämisen tehtävissä. Viimeisimpänä vaiheena on ollut työ puhtaan siirtymän hankkeiden parissa NIHAKissa.
Sarjanoja kuvailee viimeistä työjaksoaan huikeaksi kokemukseksi. NIHAKin projektiasiantuntijana hänen tehtävänään on ollut rakentaa yhteistyöverkostoja alueen yritysten ja suurten investointihankkeiden välille.
Nykyisessä tilanteessa hän näkee paljon samaa kuin oman yrittäjäuransa alkuvaiheissa 1990-luvulla, jolloin teknologia-ala kasvoi nopeasti Nokia-buumin siivittämänä.
Vuonna 1995 Sarjanoja perusti Elektronet Oy:n, joka valmisti tuotantoautomaatiolaitteita. Yritys kasvoi nopeasti lähes sadan henkilön työnantajaksi ja laajeni useille paikkakunnille Suomessa sekä Yhdysvalloissa.
– Silloinkin moni yritys lähti liikkeelle pienestä ja uskalsi tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Nyt puhtaan siirtymän hankkeissa näkyy samanlaista kehitystä, mutta veturiyrityksiä on enemmän, Sarjanoja sanoo.
Hänen mukaansa energiahankkeet avaavat mahdollisuuksia myös pienille yrityksille.
– Kannattaa lähteä rohkeasti mukaan ja hakea yhteistyökumppaneita. Esimerkiksi Nivalan biokaasulaitoksen rakentamisessa paikalliset yritykset ovat olleet alkuvaiheessa vahvasti mukana.
Sarjanoja muistuttaa, että myös elektroniikka-alan nousun aikaan kyse oli uudesta toimialasta, jossa osaaminen rakennettiin yrityksissä pitkälti tekemisen kautta. Myös puhtaan siirtymän hankkeet voivat kantaa aluetta pitkälle tulevaisuuteen.
– Esimerkiksi Oulussa Nokia-buumin aikana syntynyt osaaminen jäi alueelle ja synnytti uusia yrityksiä. Vaikutukset näkyvät siellä edelleen.
Yrittäjästä aluekehittäjäksi
Sarjanojan työura käynnistyi metsäalan opintojen jälkeen 1980-luvun alussa toimihenkilötehtävissä. Ajatus yrittäjyydestä alkoi kuitenkin vähitellen vahvistua, ja 1990-luvulla Sarjanoja siirtyi yrittäjäksi vakuutusmyynnin pariin. Työssään hän näki elektroniikka-alan mahdollisuudet, ja syntyi Elektronet Oy.
– Vapaus tehdä asioita omalla tavalla oli yksi tärkeimmistä syistä ryhtyä yrittäjäksi. Lisäksi olen päässyt tekemään töitä monien hienojen ihmisten kanssa, Sarjanoja toteaa.
2000-luvun alussa Elektronet Oy siirtyi Metalliset Oy omistukseen, kun kasvava yritys tarvitsi leveämmät hartiat. Sarjanoja jatkoi yrityksessä ensin toimitusjohtajana ja myöhemmin kehitysjohtajana. Työhön kuului myös useita Tekes-rahoitteisia kehittämishankkeita.
Yritysmaailmasta Sarjanoja siirtyi aluekehityksen pariin. Kainuun Etu Oy:ssä hän työskenteli projektikoordinaattorina ja auttoi paikallisia yrityksiä pääsemään mukaan Talvivaaran suuren investoinnin rakentamiseen. Sen jälkeen hän toimi yritysneuvojana Toholammin Kehitys Oy:ssä.
– Tavoite on ollut sama kuin nyt puhtaan siirtymän hankkeissa, eli saada paikalliset yritykset mukaan rakentamiseen ja hyötymään investoinneista. Omasta taustastani on ollut paljon hyötyä, kun on pitänyt sovittaa yhteen yrittäjien ja hanketoimijoiden näkökulmia, Sarjanoja kertoo.
Yksi Sarjanojan työuran merkittävimmistä vaiheista oli vuosina 2014–2018, jolloin hän vastasi Nivalan Työpajasäätiön käynnistämisestä ja toimi säätiön toimitusjohtajana. Alkuvaiheessa työttömyysaste oli korkea, ja myös tällä hetkellä eletään samanlaista vaihetta. Puhtaan siirtymän hankkeet avaavat kuitenkin uusia polkuja.
– Meillä on myös hyvä ikärakenne ja alueella koulutustarjontaa. Hankkeet tuovat työmahdollisuuksia myös ammatillisen koulutuksen suorittaneille. On tärkeää viestittää nuorille, että täällä on tulevaisuutta, Sarjanoja toteaa.
Rohkeus vie eteenpäin
Ennen NIHAKiin siirtymistään Sarjanoja toimi useita vuosia yrittäjänä, kouluttajana ja konsulttina erityisesti laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusjärjestelmien sekä yritysstrategioiden parissa. Hän on ollut mukana myös uusiutuvaan energiaan ja kestävään kehitykseen liittyvissä selvityksissä, erityisesti biokaasuun liittyvissä hankkeissa.
Pitkän työuransa aikana hän on nähnyt alueen yritysmaailman muuttuvan ja kehittyvän kansainvälisemmäksi.
– Kansainvälistyminen on nostanut yritysten toiminnan tasoa. Työtä tehdään aiempaa täsmällisemmin ja laadukkaammin, ja omaa tuotantoa kehitetään jatkuvasti vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin.
Samaa ajattelua Sarjanoja on pyrkinyt toteuttamaan omassa työssään.
– Kun pyrkii tekemään asiat vähän tavallista paremmin, pääsee jo pitkälle. Ja jos jokin epäonnistuu, pitää miettiä, miten toimintaa voidaan parantaa.
Vaikka Sarjanoja on jäämässä päivätyöstään eläkkeelle, tekemisen paloa riittää. Suunnitelmissa on tehdä silloin tällöin asiantuntijatöitä oman yrityksen kautta. Sarjanoja haluaa kannustaa myös uusia yrittäjiä kokeilemaan siipiään.
– Jos on tahtoa ja tunne siitä, että ideassa voisi olla potentiaalia, kannattaa mennä rohkeasti eteenpäin ja kokeilla yrittäjyyttä alkuun vaikka osa-aikaisesti. Alueellamme on nyt hyvät näkymät ja paljon mahdollisuuksia, joihin tarttua.
Teksti ja kuva: Hanna Perkkiö
