ABO Energyn, Nivalan kaupungin ja NIHAKin järjestämä yleisötilaisuus keräsi tiistaina 11.3. kymmenittäin kiinnostuneita kuulemaan suunnitteilla olevasta suurhankkeesta.
Uusiutuvan energian hankkeita yli 10 vuotta Suomessa toteuttanut ABO Energy suunnittelee Nivalaan teollista vihreän vedyn tuotantolaitosta. Laitos rakennettaisiin Nivalan Kurunpuhdon teollisuusalueelle, jonne ABO Energy ja Nivalan kaupunki ovat solmineet varaussopimuksen 20 hehtaarin suunnittelualueesta.
Nivalan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jarmo Vuolteenaho totesi yleisötilaisuuden avauspuheenvuorossa, että kaupungissa on pitkäjänteisesti kehitetty yritysten toimintaympäristöä jo vuosikymmenten ajan ja että myös tällä hankkeella on kaupungin vahva tuki.
Nivalaan suunniteltu laitos tuottaisi jopa 30 000 tonnia vetyä vuosittain ja olisi kooltaan 200 megawattia. Lisäksi yhtiöllä on kaavoituksessa viisi tuulivoimapuistoa eri puolilla Suomea. Yhteenlaskettu investointi olisi noin miljardi euroa, josta vetylaitoksen osuus on noin puolet.
Tuotantolaitos toisi mukanaan 50–80 pysyvää työpaikkaa, ja jo rakentamisvaiheessa tarvittaisiin satoja työntekijöitä.
”Tontti on varattu, alustavat laskelmat on tehty, ja seuraavana selvitetään laitoksen tekninen toteutettavuus sekä ympäristölliset ja taloudelliset reunaehdot. Toteutuessaan laitos olisi käytössä aikaisintaan vuonna 2030”, kertoi ABO Energyn toimitusjohtaja Aapo Koivuniemi esittelypuheenvuorossaan.
Nivalalla etuja sijaintipaikkana
Vetytuotanto tähtää jatkojalostukseen, vedyn kuljetukseen kotimaassa sekä mahdollisesti ulkomaan vientiin. Laitos liittyisi toteutuessaan suunnitteilla olevaan Gasgridin kansalliseen vetyverkkoon.
Projektipäällikkö Nicholas Bakhia kertoi, että Nivalan Kurunpuhdon valikoitumiseen sijaintipaikaksi vaikuttivat useat tekijät.
”Tärkeä tekijä on sijainti alueella, jossa sähköntuotanto on suurta mutta kulutus vähäistä. Alueella on vahva sähköverkko sekä tarvittavat vesiresurssit, ja Gasgridin tulevan kaasuputken linjaus on suunniteltu riittävän lähelle. Lisäksi NIHAK on ollut hankkeen käynnistämisessä merkittävä tukija ja yhteistyökumppani.”
Synergiaetuja tarjoavat Kurunpuhtoon suunniteltu aurinkovoimapuisto sekä biokaasulaitos, joka olisi toteutuessaan Suomen suurin. Yhteistyö alueellisen Koulutuskeskus JEDUn kanssa taas mahdollistaa paikallisten ammattitaitoisten työntekijöiden kouluttautumisen.
Alueen mahdollisuudet esiin
NIHAKin toimitusjohtaja Toni Krankkala korosti aluekehittäjien roolia investointien houkuttelussa.
”Yhdessä kuntien kanssa teemme työtä investointien saamiseksi alueelle. Pyrimme samalla luomaan alueen kokonaiskuvaa kaikille näkyväksi, jotta tänne on helppoa tulla ja jotta alueen mahdollisuudet tunnetaan.”
NIHAK haluaa viestiä alueen mahdollisuuksista myös kansainvälisesti ”Oulu South Hydrogen Valley” -brändin avulla, jota kehitetään yhdessä lähialueen kuntien kanssa.
Alueella on monia kilpailuetuja puhtaan siirtymän investointien houkuttelemiseksi, ja kehittämistyötä tehdään aktiivisesti ja ennakoiden. NIHAK on mm. kartoittanut vedyntuotantoon soveltuvat sijaintipaikat, ja alueellista vetyverkkoa suunnitellaan parhaillaan yhteistyössä Gasgridin ja Fingridin kanssa.
”Vaikka vedyntuotantolaitoksen suunnittelu ja rakentaminen on pitkä prosessi, alkuvaiheen kehitysaskelissa pitää olla nopea”, Krankkala totesi.
Koulutus tuottaa alueelle osaajia
Business Finlandin toimialajohtaja Markku Kivistö totesi, että kansainvälisessä toimintaympäristössä yrityksen sijoittumispäätöksille vaaditaan vahvat perustelut. Hänen mukaansa Nivalaan suunniteltu hanke on merkittävä osoitus Suomen kilpailukyvystä.
Koulutuskeskus JEDUn uusi rehtori Tuija Huovinen totesi hankkeen olevan alueelle merkittävä edistysaskel ja painotti koulutuksen merkitystä alueen kehitykselle.
”Meidän tehtävämme on varmistaa, että alueen yritykset saavat osaavaa työvoimaa. Räätälöimme koulutusta yritysten tarpeisiin ja haluamme olla mukana hankkeen edistämisessä. Mahdollistamme tarvittavien osaajien saamisen eri vaiheisiin, kuten kunnossapitoon, sähköpuoleen, rakentamiseen, talotekniikkaan, maanrakennukseen ja logistiikkaan.”
”Varsinainen työ alkaa vasta nyt. Meidän pitää varmistaa, että hanke saa kaiken mahdollisen tuen alueelta. On tärkeää kehittää koulutusta ja saada rakennusvaiheeseen mukaan paikallisia yrittäjiä. Koska kyseessä on alueen ensimmäinen tällainen hanke, se merkitsee oppimista kaikille. Verkostoituminen ja tiedon jakaminen ovat avainasemassa.”
Lisätietoa hankkeesta:
https://www.aboenergy.fi/kurunpuhto
Tilaisuudessa esitetyt kysymykset ja vastaukset:
Liittyykö vedyntuotantoon turvallisuusriskejä?
Vetyä on käytetty teollisuudessa yli sata vuotta, joten sen käsittely ei ole uutta. Hankkeessa teetetään asianmukaiset riskiselvitykset ja tehdään yhteistyötä turvallisuusviranomaisten kanssa. Yhtiöllä on tällä hetkellä Saksassa rakenteilla vihreän vedyn tuotantolaitos, josta tullaan myös saamaan käytännön kokemusta.
Tuleeko Suomesta energiareservaatti ja onko vetytalous kupla?
Vetyä käytetään teollisuudessa valtavat määrät. Vihreille polttoaineille on kysyntää muun muassa laiva- ja lentoliikenteessä, ja mm. terästeollisuus voi hyödyntää vihreää vetyä. Vedyntuotannon arvonlisäyksestä valtaosa tapahtuu siellä missä vetyä tuotetaan.
Miten tavallinen asukas voi hyötyä hankkeesta?
Hanke tuo toteutuessaan työtä, verotuloja ja vahvistaa uskoa tulevaisuuteen. Monet yritykset voivat laajentaa toimintaansa, ja hyödyt kasvavat entisestään, jos alueelle saadaan myös vetyä hyödyntävää teollisuutta. Kaupungille hanke tuo kuitenkin myös haasteita, sillä asunnoille ja palveluille syntyy lisää kysyntää.
Hankkeen vaikutukset ulottuvat Nivalan lisäksi koko alueelle. NIHAK tukee alueen yrityksiä monin tavoin, jotta ne pääsevät mukaan puhtaan siirtymän investointeihin, ja jakaa tietoa hankkeiden tarjoamista mahdollisuuksista. Työ jatkuu, ja täällä yhteistyö on aina ollut avain menestykseen.
Kuinka todennäköistä on hankkeen toteutuminen?
Toteutettavuustutkimus laaditaan tämän vuoden aikana. Myös Gasgridin investointipäätös vuonna 2026 tuo lisää tietoa siitä, miten hanke voidaan toteuttaa.
Mistä materiaalista vetyputki valmistetaan?
Gasgridin suunnitelmien mukaan vety kulkisi korkealaatuisessa teräsputkessa. Oikeilla huolto- ja kunnossapitotöillä varmistetaan vetyputkelle pitkä käyttöikä.
Mitkä ovat vihreän vedyn tuotantokustannukset perinteiseen verrattuna?
Vihreä vety on tällä hetkellä kalliimpaa kuin fossiilinen, mutta vaakakupissa painavat myös sen käyttötarkoitukset. Vetyä käytetään kemianteollisuudessa pääasiassa ammoniakin ja metanolin tuottamiseen sekä öljynjalostuksessa, ja ammoniakkia taas hyödynnetään edelleen lannoite- ja räjähdeteollisuudessa. Kyse on siten myös huoltovarmuudesta.
Teksti: Hanna Perkkiö
Kuvat: Saraeleni
***
Fast Track -hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja sen toteutusaika on 30.9.2025 saakka.
Hankkeella autetaan alueen kuntia luomaan edellytyksiä uusille investoinneille ja edistetään investointien sijoittumista alueelle.
