Olen työskennellyt yli kaksi vuotta NIHAKin Rekry+ -hankkeessa, jossa autamme yrityksiä erilaisissa rekrytoinnin haasteissa. Yksi keskeinen työ on ollut yhteistyön vahvistaminen oppilaitosten ja alueen yritysten välillä. Osana tätä yhteistyötä kutsuimme ammattikorkeakouluopiskelijoita Oulusta ja Kokkolasta tutustumaan paikallisiin yrityksiin. Tavoitteena oli tuoda yritykset ja tulevat osaajat yhteen matalalla kynnyksellä.
Opiskelijoiden yritysvierailut toteutettiin syksyn aikana Nivalassa ja Sievissä. Ryhmät koostuivat sekä suomalaisista että kansainvälisistä opiskelijoista tuotantotalouden, kansainvälisen kaupan ja eri insinöörialojen linjoilta. Vierailut olivat menestys ja ovat poikineet jo kyselyitä harjoittelumahdollisuuksista yrityksissä. Useampi kansainvälinen opiskelija kertoi myös olevansa valmis asettautumaan Suomeen.
Vierailuilla tavoitellaan konkreettista hyötyä: opinnäytetyö tai harjoittelu voi olla yritykselle yksi keino viedä omia kehittämistarpeitaan eteenpäin. Samalla opiskelijat pääsevät näyttämään osaamistaan.
Yritysvierailut ovat erinomainen keino tutustuttaa sekä suomalaisia että kansainvälisiä opiskelijoita paikallisiin yrityksiin – ja samalla markkinoida aluettamme tulevaisuuden osaajille. Vierailuja tullaan jatkamaan, ja ne laajennetaan myös muihin NIHAKin alueen kuntiin.
Kansainvälisillä osaajilla ratkaiseva rooli kilpailukyvyn turvaamisessa
Kansainväliset osaajat ja opiskelijat ovat yhä tärkeämpi voimavara niin yrityksille kuin koko alueen kehitykselle. NIHAKin alueelle tulossa olevat puhtaan siirtymän suurinvestoinnit takaavat sen, että heitä tullaan tarvitsemaan myös meillä. Onkin tärkeää, että alueen yritykset tunnistavat tämän potentiaalin ja uskaltavat rekrytoida kansainvälisiä osaajia osaksi tiimejään.
Tämän teeman ympärille kokoonnuttiin myös lokakuussa Pohjoisen yhteiset voimat -työllisyys ja elinvoimatapahtumassa Oulussa.
Tulevaisuuden työmarkkinat -hankkeen projektipäällikkö Juha Matikainen ELY-keskuksesta avasi oman puheenvuoronsa muistuttamalla, kuinka tärkeässä roolissa kansainväliset osaajat ovat kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaamisessa. Hän kannusti yrityksiä rohkeammin rekrytoimaan kv-osaajia – ja tähän toiveeseen on helppo yhtyä.
Ikäluokkien pienentyessä ja väestön ikääntyessä osaajapula väistämättä kasvaa. Tämä on jo nyt monessa yrityksessä suuri kasvun este. Ei siis ole yhdentekevää, kiinnostavatko paikalliset yritykset ylipäätään kv-opiskelijoita. Päinvastoin meidän tulee viestiä aktiivisesti ja eri keinoin, millaisia mahdollisuuksia alueemme tarjoaa. Meiltä löytyy jo yrityksiä, jotka tekevät yhteistyötä koulujen kanssa mm. harjoittelijoiden saamiseksi. Tätä yhteistyötä on lisättävä, jotta myös kansainvälisiä harjoittelijoita saadaan yrityksiin. Opiskelijavierailut ovat yksi täsmäkeino tähän, ja harjoittelu yksi parhaimpia keinoja työllistää kv-osaaja.
Suomen kielen opinnot kotoutumisen väline
Toimimalla yhdessä meillä on paremmat mahdollisuudet houkutella kansainvälisiä osaajia seudullemme, ja saamme poistettua tai ainakin madallettua vierasta kieltä puhuvien työllistymisen esteitä. Paljon puhutaan siitä, miten työnantajien pitäisi rohkaistua palkkaamaan kv-osaajia, ja kuinka monissa yrityksissä englannin kielen taitamattomuus on suurin este sille. Tällaisia haasteita olemme päässeet toisinaan todistamaan myös Rekry+ -hankkeessa. Nämä haasteet ovat kuitenkin ratkaistavissa, jos yhteistä tahtoa löytyy.
Uskon, että asennemuutos on hyvää vauhtia muuttumassa myös meillä maakunnissa. Yrityksissä kyllä ymmärretään, mitä lisäarvoa ja uudenlaista osaamista kansainvälinen työntekijä voi tuoda. Paikalliset kansainväliset yritykset toimivat tässä hyvänä esimerkkinä.
Vieraskielisen työntekijän perehdytyksessä on tärkeää, että työpaikalla on englantia – tai hänen kanssaan samaa kieltä puhuva henkilö. Myös toinen näkökulma nousi esiin Oulun työllisyysseminaarissa. Se, että englannin kielen taito on vahva sekä kv-osaajalla että työpaikalla, voi joissakin tapauksissa kääntyä myös haasteeksi – etenkin silloin, kun kansainvälinen työntekijä ei pääse käyttämään suomea arjessa ja integroitumaan paremmin yhteiskuntaan. Suomen kielen oppiminen on avain siihen, että uusi työntekijä löytää paikkansa yhteiskunnassa ja arjessa. Se on myös paras kotouttamisen väline – ja pitkällä aikavälillä juuri kotoutuminen vahvistaa yritysten pitovoimaa.
Me voisimme työpaikoilla omalta osaltamme helpottaa tätä integroitumista ja puhua kv-osaajan kanssa enemmän suomea – vaikka monesti olisikin vain ”helpompaa” turvautua englantiin. Selkosuomi, eli yksinkertaisemmat lauseet ja hidastempoisempi puhuminen on loistava tapa opettaa vieraskielistä työntekijää puhumaan suomen kieltä.
Seminaarin puheenvuoroista erityisesti jäi mieleen kommentit maahanmuuttajalta, joka oli työllistynyt Meri-Lapin keskuspesulaan pesulatyöntekijäksi. Aung Soe Thunin ainoana toiveena oli oppia puhumaan suomea, jotta pääsisi juttelemaan työkavereiden kanssa. Asioilla on aina useampia näkökulmia ja integroituminen on kaksipuolista. Suomen kielen koulutus on yksi merkittävä kotoutumisen väline ja siinä koettiin olevan paljon kehittämisen varaa.
Yhteistyötä ja helppoa asiointia
Oli hienoa huomata, että olemme NIHAKissa päässeet toteuttamaan jo useita työllisyysseminaarissa esiin nousseita toimintatapoja. Rekry+ hanke on mm. yhteistyössä JEDU:n kanssa ollut mahdollistamassa työpaikoilla tapahtuvaa suomen kielen koulutusta. Saimme myös kuulla, että joissakin hankkeissa ollaan aloittamassa konkreettinen yrityksiin jalkautuminen ja samantyyliset opiskelijoiden yritysvierailut, joita me olemme jo päässeet toteuttamaan. Tämänkaltainen työskentely on meille NIHAKilaisille hyvin luontaista, sillä meillä yhteistyö yritysten kanssa ja yrityksiin jalkautuminen on jokapäiväistä ja toimintamme ydin.
Juha Matikaisen mukaan merkittävä osa uusista työpaikoista syntyy yrityksiin, joissa on puutetta rekrytointiosaamisessa. Yhteistyön lisääminen yrittäjien, työllisyyspalveluiden, oppilaitosten ja hankkeiden välillä koettiin tärkeäksi keinoksi helpottaa näitä rekrytointeja ja osaajapulaa yrityksissä. Jotta tämä yhteistyö toimisi mahdollisimman saumattomasti, erityisesti yritysten edustajat toivoivat helppoa asiointia ja ”yhden luukun toimintaa”. Tämänlainen palvelu on myös meidän Rekry+ -hankkeen toimintamalli – jos emme itse löydä ratkaisua yrittäjän haasteeseen, etsimme siihen parhaan asiantuntijan verkostoistamme.
Kyytiä ennakkoluuloille
Työelämän monimuotoisuus on tulevaisuuden trendi ja työpaikoilla tullaan näkemään yhä enemmän eri taustoista tulevia osaajia. Kansainväliset osaajat ovat yksi tämän monimuotoisuuden ilmentymä. Ennakkoluulojen madaltaminen on avainsana, jotta yritykset rohkaistuisivat yhä enemmän palkkaamaan näitä osaajia myös meille isojen kaupunkien ulkopuolelle. Harjoittelu voi olla yksi keino madaltaa tätä kynnystä ja yritykselle riskitön tapa. Tarvitaan myös lisää suoraan yrityksille räätälöityjä ja helposti toteutettavia kielikoulutusmalleja.
Kauppakamarin syksyllä -25 tekemän kyselyn mukaan 73 prosenttia kv-osaajan palkanneista yrityksistä oli kokenut sen kannattavaksi. Voitaisiin siis yhdessä päättää, että toivotetaan myös kansainväliset osaajat tervetulleiksi – eli annetaan lopuillekin ennakkoluuloille kyytiä ja heitetään ne vaikka sinne ”romukoppaan”.
Marjo Tenhunen
Kirjoittaja työskentelee NIHAKin Rekry+ -hankkeessa sekä viestintätiimissä asiantuntijana.
Näiden lisäksi vastuualueeseen kuuluu myös VAU!HAUS-palvelu.
