Peruskivenmuuraus käynnistää Suomen suurimman biokaasulaitoksen rakentamisen. Valmistuttuaan laitos vahvistaa alueen energiaomavaraisuutta, luo uusia työpaikkoja ja tukee maatalouden kestävää kehitystä. Laitos tulee olemaan myös Suomen suurin teollinen biogeenisen hiilidioksidin talteenottolaitos.
Nivalan biokaasulaitos, jonka omistaa ja kehittää Copenhagen Infrastructure Partners (CIP) sen CI Advanced Bioenergy Fund I (CI ABF I) -rahaston kautta,saavutti ensimmäisen merkittävän virstanpylväänsä, kun sen peruskivi muurattiin tiistaina 25.11.2025. Peruskiven muurauksen suoritti Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Jussi Rämet, Nivalan kaupunginjohtaja Päivi Karikumpu, kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Timo Mehtälä, sekä Copenhagen Infrastructure Partnersin osakas Andreas F. Brandt yhdessä paikallisten sidosryhmien kanssa.
Biokaasulaitos valmistuu vuonna 2027. Hanke vahvistaa merkittävästi alueen energiaomavaraisuutta, sillä se lisää paikallista uusiutuvaa energiantuotantoa ja vähentää Suomen riippuvuutta tuontikaasusta. Lisäksi hanke tukee kestävää maataloutta vähentämällä vesistökuormitusta ja metaanipäästöjä.
Nivalan biokaasulaitos tulee tuottamaan yli 200 gigawattituntia nesteytettyä biometaania vuodessa ja käsittelemään 600 000 tonnia biomassoja. Rakentamisaikana hanke työllistää satoja henkilötyövuosia, ja laitoksen valmistuttua se tarjoaa 15–20 pysyvää työpaikkaa.
Paikalliset viljelijät osana kiertotaloutta
Biokaasulaitoksen toiminnan käynnistyessä raaka‑aineiden toimittajina ovat alueen viljelijät, joiden panos on keskeinen laitoksen toiminnassa. Viljelijöiden kanssa on solmittu syötesopimuksia, joissa maatilat sitoutuvat toimittamaan liete- ja kuivalantaa sekä kestävästi korjattua biomassaa, kuten nurmea tai olkia laitokselle. Yhteistyötä tehdään yli sadan paikallisen maatilan kanssa.
– Nivalan hanke on merkittävä virstanpylväs sekä CIP:lle että Suomen puhtaalle siirtymälle. Tiiviissä yhteistyössä paikallisten viljelijöiden ja yritysten kanssa emme ainoastaan rakenna maan suurinta biokaasulaitosta; vähennämme myös riippuvuutta tuontikaasusta, tuemme kestävää maataloutta ja luomme uusia työpaikkoja alueelle. Ja Nivala on vasta alkua. Olemme kiitollisia lämpimästä vastaanotosta ja näemme suurta potentiaalia vastaaville hankkeille Suomessa paikallisten kumppaneiden kanssa, toteaa Brandt.
Hankkeen yhteydessä käynnistyy myös viljelijöiden yhteiskaivo‑hanke, joka on Suomessa ensimmäinen laatuaan. Sen avulla laitoksessa syntyvä kiertoravinne voidaan kuljettaa suoraan peltojen läheisyyteen paikalliseen kaivojärjestelmään, josta se palautuu biolannoitteena takaisin viljelijöille. Tämä tehostaa ravinnekiertoa ja vähentää kuljetuksia ja ympäristökuormitusta.
Hankkeen pääurakoitsijat on valittu
Laitoksen teknologiatoimittajaksi on valittu saksalainen Bioconstruct GmbH, joka vastaa laitoksen teknisestä toteutuksesta ja prosessiasennuksista. Laitoksen perustusten ja rakennusten rakentamisesta vastaa Rakennusliike Sorvoja Oy. Rakentaminen toteutetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa, mikä vahvistaa alueellista osaamista ja lisää hankkeen myönteisiä talousvaikutuksia. Lisäksi biogeenisen hiilidioksidin talteenotto mahdollistaa hiilidioksidin hyödyntämisen esimerkiksi synteettisten polttoaineiden ja kemikaalien tuotannossa, sekä muissa teollisissa prosesseissa.
NIHAK saattaa yhteen hanketoteuttajia ja alueen yrityksiä, jotta paikalliset resurssit ja osaaminen saadaan maksimaalisesti hyötykäyttöön. NIHAKin toimitusjohtaja Toni Krankkala kertoo, että suoran työllisyysvaikutuksen lisäksi hankkeen myötä yritysten osaaminen valmiudet osallistua muihin puhtaan siirtymän hankkeisiin kehittyvät ja alueen houkuttelevuus investointikohteena kasvaa.
– Investointi tarjoaa paikallisille yrityksille todellisen mahdollisuuden kasvuun. Hankkeen vaikutukset eivät rajoitu pelkkään laitoksen rakentamiseen, vaan myös välilliset seuraukset tulevaisuuteen ovat merkittäviä. Tämänkaltaiset investoinnit houkuttelevat perässään uusia hankkeita ja investointeja, Krankkala toteaa.
Aluekehitys vahvistaa koko seudun elinvoimaa
Hankkeen vaikutukset ulottuvat laajasti Nivalaa ympäröivälle alueelle. Investointi luo uusia osaamisverkostoja ja infrastruktuuria, jotka tukevat koko seutukunnan pitkäjänteistä kehitystä niin elinkeinoelämän, maatalouden kuin energiasektorinkin osalta. Samalla hanke vahvistaa koko alueen kykyä edistää ja toteuttaa suuria teollisia investointeja.
– Tämä hanke ei ole vain Nivalan, vaan koko seutukunnan yhteinen asia. Jokainen tällainen investointi hyödyttää kaikkia naapurikuntia, vahvistaa koko alueen elinvoimaa ja kasvattaa yhteisön kykyä vastata tulevaisuuden mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin, toteaa Nivalan kaupunginjohtaja Päivi Karikumpu.
Faktat
- Hankealueen koko: 20 ha
- Kapasiteetti: n. 600 000 tonnia biomassoja vuodessa
- Työllisyysvaikutus: satoja henkilötyövuosia rakentamisessa, 15–20 pysyvää työpaikkaa
- Hankkeen omistaja ja kehittäjä: Copenhagen Infrastructure Partners (CIP) sen CI Advanced Bioenergy Fund I (CI ABF I) -rahaston kautta.
- Pääurakoitsijat: Rakennusliike Sorvoja Oy, Bioconstruct GmbH
- Tuotanto: yli 200 GWh nesteytettyä biometaania vuodessa
- Rakentamisaika: 2025-2027
- Energiaomavaraisuus: Lisää paikallista uusiutuvaa kaasuntuotantoa ja vähentää tuontikaasun tarvetta
- Kestävä maatalous: Vähentää vesistökuormitusta ja metaanipäästöjä sekä palauttaa ravinteet kiertoon
Tietoa Copenhagen Infrastructure Partnersista
Vuonna 2012 perustettu Copenhagen Infrastructure Partners P/S (CIP) on nykyään maailman suurin greenfield-energiainvestointeihin keskittynyt rahastonhoitaja. CIP:n hallinnoimat rahastot keskittyvät investointeihin merituulivoimaan, maatuulivoimaan, varastointiin, aurinkosähköön, biomassaan ja jätteen energiakäyttöön, siirto- ja jakeluinfrastruktuuriin, varavoimakapasiteettiin, edistyneeseen bioenergiaan sekä Power-to-X-teknologioihin. CIP hallinnoi 13 rahastoa ja on tähän mennessä kerännyt noin 33 miljardia euroa investointeihin energia- ja infrastruktuurihankkeisiin yli 200 kansainväliseltä institutionaaliselta sijoittajalta. CIP:llä on projekteja yli 30 maassa ja yli 2 300 työntekijää eri alustoilla. Lisätietoja: www.cip.com
Lisätietoja:
Copenhagen Infrastructure Partners, Louise Wendelbo, media@cip.com
Nivalan Biokaasu, Petter Sund, 040 538 9062 pesu@cip-tt.com
NIHAK, toimitusjohtaja Toni Krankkala, 050 327 7254, toni.krankkala@nihak.fi
Nivalan kaupunki, kaupunginjohtaja Päivi Karikumpu, 040 344 7200, paivi.karikumpu@nivala.fi
