Pohjois-Pohjanmaalla on suunnitteilla suuria investointeja, jotka voivat muuttaa alueen elinkeinorakennetta ja työmarkkinoita vuosiksi eteenpäin. Samalla ne tuovat mukanaan tarpeen kehittää osaamista ja koulutustarjontaa.
NIHAKin toimialueen kunnissa on kaavoitus- ja luvitusvaiheessa yhteensä noin 9 miljardin euron edestä suuria investointihankkeita. Näihin lukeutuvat mm. sähköverkkoinvestoinnit, tuuli- ja aurinkovoimahankkeet, energiavarastot, biokaasulaitokset sekä muut uusiutuvaa energiaa hyödyntävät teolliset investoinnit.
– Nämä ovat pitkiä prosesseja, eikä vielä tiedetä, kuinka suuri osa hankkeista toteutuu. Mutta vaikka vain osa etenisi, vaikutukset alueen työllisyyteen ovat merkittäviä, kertoo NIHAKin projektiasiantuntija Tuomas Sarjanoja.
NIHAK ja Koulutuskeskus JEDU ovat arvioineet työvoimatarpeita yhteistyössä hanketoimijoiden ja yritysten kanssa. Arvioita on laadittu aina vuoteen 2030 saakka. Rakennusvaiheessa erityisesti maarakennus-, sähkö- ja automaatioaloilla tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän tekijöitä.
– Esimerkiksi maarakennusalan osalta hankkeet tarvitsevat työntekijöitä tulevien viiden vuoden aikana lähes yhtä paljon, kuin koko ala tällä hetkellä työllistää alueellamme. Sähkö- ja automaatioalalla tarve on moninkertainen nykyiseen verrattuna, Sarjanoja sanoo.
Myös investointien valmistuttua käyttö- ja ylläpitovaiheessa tarvitaan työvoimaa: sähkö- ja automaatioalan ammattilaisia, prosessityöntekijöitä, käyttöhenkilökuntaa ja LVI-alan osaajia.
Lisäksi pitkällä aikavälillä investoinnit puhtaan energian tuotantoon voivat houkutella alueelle jatkojalostusta ja uusia teollisia toimijoita.
Yritykset valmistautuvat muutokseen
Alueen yrityksissä ennakoidaan jo tulevia tarpeita. Monilla on meneillään kehittämishankkeita, joissa päivitetään esimerkiksi toimintamalleja, laatujärjestelmiä ja ympäristöohjelmia. Myös sukupolvenvaihdoksia on toteutettu tulevaan varautuen.
– Yritykset valmistautuvat kehitystyöhön, työntekijämäärän kasvuun ja uusiin koulutustarpeisiin. Me NIHAKilla tuemme tässä työssä tarjoamalla asiantuntemusta, verkostoja ja ajankohtaista tietoa investointien etenemisestä, Sarjanoja kertoo.
Jatkossa on tarkoitus julkaista myös dataikkuna, jonka kautta yritykset voivat seurata investointien valmistelua. Näin omaa toimintaa on mahdollista kehittää ajoissa tuleviin tarpeisiin.
– Yritysten kannattaa seurata hankkeiden valmistelua kaavoitusvaiheesta lähtien ja kehittää omia valmiuksia, Sarjanoja toteaa.
Koulutusratkaisut keskiössä
Investointien myötä tarvitaan myös monenlaisia koulutuspolkuja palvelemaan uusia osaajatarpeita. Avainasemassa ovat alueen koulutusorganisaatiot kaikilla koulutusasteilla.
– Olemme arvioineet ja ennakoineet tulevia työvoimatarpeita, ja rakentaneet suunnitelmia uusista oppimisympäristöistä. Reagoimme nopeasti tarpeisiin ja kehitämme koulutuksia sen mukaan, mitä yrityksiltä nousee esiin, JEDUn työelämäpalvelujen koulutusjohtaja Petri Valli sanoo.
JEDU on jo lisännyt koulutustarjontaa esimerkiksi sähköalalle. TuuliJEDU-hankkeen avulla on vastattu tuulivoima- ja sähköverkkohankkeiden työvoimatarpeisiin. Tällä hetkellä JEDU kehittää koulutuspolkuja yhdessä Centrian ja Oulun yliopiston kanssa uusiutuvan energian aloille, eli tuulivoimaloiden, aurinkovoimapuistojen ja biokaasulaitosten rakentamisen vaatimiin tehtäviin.
Yritysten kanssa käydään jatkuvaa vuoropuhelua osaamistarpeista.
– Yrityksistä nousevat ne tiedot ja tarpeet, joiden perusteella koulutuksia suunnitellaan. Ala kehittyy nopeasti, ja uusia suunnitelmia ja tarpeita voi tulla nopeasti eteen, Valli toteaa.
JEDU tarjoaa yritysten tarpeeseen myös räätälöityjä henkilöstökoulutuksia työvoimakysynnän mukaan, esimerkkeinä erilaiset rekry- ja täydennyskoulutukset sekä oppisopimuskoulutus. Apua löytyy myös tarpeiden kartoittamiseen ja rekrytointitilanteisiin.
– Pystymme reagoimaan tarpeisiin työelämälähtöisesti ja tarvittaessa nopeallakin aikataululla. Yritysten kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä ja olla matalalla kynnyksellä yhteydessä meihin, Valli muistuttaa.
Teksti ja kuva: Hanna Perkkiö
