Nivalan biokaasulaitoksen peruskivenmuuraus tiistaina 25.11.2025 käynnisti virallisesti Suomen suurimman biokaasulaitoksen rakennustyöt.
Alustavia töitä työmaalla on tehty jo syyskuun investointipäätöksestä saakka. Talven aikana tehdään tiestöä, maansiirtotöitä ja perustuksia, ja varsinaiset rakennustyöt käynnistyvät keväällä. Rakentamisaikana hanke työllistää satoja henkilötyövuosia.
Raaka-ainetta aletaan ottaa sisään arviolta vuoden 2027 syksyllä, ja saman vuoden loppuun mennessä laitoksen on määrä olla täydellisessä kaupallisessa käytössä.
Hanke on edennyt poikkeuksellisen nopeasti näin mittavaksi investoinniksi. Nopea aikataulu on ollut mahdollinen, koska alueella on tehty pitkäjänteistä kehitystyötä. NIHAK ja alueen kunnat ovat jo vuosien ajan rakentaneet yhdessä edellytyksiä suurhankkeiden toteutumiselle.
Investointi huoltovarmuuteen ja elinvoimaan
Kansanedustaja ja eduskunnan talousvaliokunnan jäsen Timo Mehtälä näki hankkeen esimerkkinä siitä, miten puhtaaseen siirtymään panostaminen voi tuottaa monenlaista hyötyä.
– Energiaomavaraisuus vähentää riippuvuutta tuontienergiasta, työllisyysvaikutukset vahvistavat alueen elinvoimaa, ja maatalouden kilpailukyky paranee.
Mehtälä totesi, että biokaasun tuotanto vahvistaa Suomen huoltovarmuutta: huomattava osuus biokaasusta tuodaan yhä Suomen ulkopuolelta. Samalla Mehtälä muistutti, että laitos on CIP:n Advanced Bioenergy Fund -rahaston ensimmäinen investointi Tanskan ulkopuolella.
– Tämä kertoo siitä, että Suomi nähdään houkuttelevana ja luotettavana kohteena kansainvälisille puhtaan siirtymän investoinneille.
Kansainvälinen osaaminen vahvasti mukana
Kaupallinen neuvos Maja Elkjaer Frank Tanskan suurlähetystöstä totesi, että investointi on erinomainen esimerkki tanskalaissuomalaisesta yhteistyöstä vihreällä sektorilla:
– Sekä Suomella että Tanskalla on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja vahvaa uusiutuvan energian osaamista, ja molempia voidaan kuvata vihreän siirtymän edelläkävijöiksi.
Elkjaer Frankin mukaan Tanskan biokaasuosaaminen perustuu valtion pitkäjänteiseen tukeen, suuren mittakaavan biokaasulaitoksiin sekä tiiviiseen maatalouden ja energiantuotannon integraatioon.
Maja Elkjaer Frank korosti myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tanskassa yksityinen sektori on jo pitkään nähty keskeisenä toimijana ilmastohaasteiden ratkaisemisessa.
Copenhagen Infrastructure Partnersin osakas Andreas F. Brandt kiitti hyvää yhteistyötä niin kaupungin, kumppanien kuin paikallisen yhteisön kanssa. Alueen viljelijöiden kanssa halutaan rakentaa tiivistä ja kestävää kumppanuutta.
Luvut kertovat hankkeen mittaluokasta: laitos käsittelee vuosittain 600 000 tonnia orgaanista jätettä ja tuottaa yli 200 gigawattituntia biokaasua. Tämä vastaa 80 000 tonnin hiilidioksidipäästöjä.
– Hanke asettaa korkean standardin myös monille tuleville hankkeille. Tämä on tärkeää Suomen ja Euroopan vihreän siirtymän kannalta, Brandt totesi.
Uusia avauksia elinkeinoelämälle
Nivalan kaupunginjohtaja Päivi Karikumpu painotti avauspuheenvuorossaan hankkeen merkitystä alueelle ja sen rakentumista osapuolten yhteistyölle sekä vahvalle maataloudelle.
Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Jussi Rämet korosti, että hanke kiinnittyy vahvasti alueen maatalouteen, auttaa parantamaan maatilojen kannattavuutta ja päästövähennyksiä sekä luo mahdollisuuksia elinkeinorakenteen kestävään uudistamiseen.
NIHAKin toimitusjohtaja Toni Krankkala nosti esiin myös hankkeen välilliset vaikutukset elinkeinoelämään:
– Olemme nähneet läheltä, kuinka paikalliset yritykset ovat tarttuneet puhtaan siirtymään mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Osaamista on kartutettu, uusia yhteistyökuvioita on syntynyt ja yritykset ovat ottaneet konkreettisia askelia kohti uusia markkinoita.
Krankkalan mukaan maatalous ja teollisuus voivat yhdessä muodostaa alueella vahvan kokonaisuuden. Laitosta varten on solmittu yhteistyösopimukset yli sadan lähialueen maatilan kanssa, ja sen rinnalle on käynnistynyt myös Suomen ensimmäinen yhteiskaivohanke. Lisäksi biogeenisen hiilidioksidin talteenotto luo pohjan aivan uusille teollisuudenaloille.
Yhteistyö konkretisoituu työmaalla
Varsinainen peruskiven muuraus toteutettiin laitoksen rakennuspaikalla Kurunpuhdossa. Laitoksen teknologiatoimittajan, saksalaisen Bioconstruct GmbH:n edustaja Henrik Borgmeyer kertoi, että vaikka yrityksellä on kokemusta noin 300 biokaasulaitoksen rakentamisesta eri puolilla Eurooppaa, Nivalan hanke on kokonsa puolesta poikkeuksellinen. Rakennusalue kattaa kaikkiaan noin 20 hehtaaria.
Laitoksen perustuksista ja rakennuksista vastaa Rakennusliike Sorvoja Oy. Työpäällikkö Juha Sorvojan mukaan hanke on yksi alueen merkittävimmistä investoinneista:
– Tämänkaltaiset hankkeet onnistuvat vain silloin, kun kaikki ammattitaitoiset osapuolet tekevät yhteistyötä luottamuksella ja yhteisen tavoitteen eteen.
Muurauskauhaan työmaalla tarttuivat Borgmeyerin ja Sorvojan lisäksi mukana kaupunginjohtaja Päivi Karikumpu, kansanedustaja Timo Mehtälä, NIHAKin toimitusjohtaja Toni Krankkala, Tanskan suurlähetystön kaupallinen neuvos Maja Elkjær Frank sekä CIP:n osakas Andreas F. Brandt.
Peruskiveen sijoitettiin muurauksen yhteydessä aikakapseli, jonka sisältönä on päivän sanomalehdet, euroja käteisenä sekä tilaisuuden ohjelma ja osallistujaluettelo.
Teksti: Hanna Perkkiö
Kuvat: Saraeleni
