Nivala-Haapajärven seutukunta Pohjois-Pohjanmaalla, on julistautunut Suomen vihreimmäksi seutukunnaksi. Se on luonnoltaan vehreä ja maataloudesta tunnettu, mutta myös vihreän siirtymän tulevaisuuden alue.
Nivala-Haapajärven seutukunta on vihreä teollinen alue, jonne yritysten on kannattavaa sijoittua. Alueella tekee yhteistyötä teollisten toimijoiden verkosto, joiden käytettävissä on paikallisesti ja kestävästi tuotettua vihreää energiaa. Yritys- ja aluekehityspalveluja alueella tuottava NIHAK on jo lähes 30 vuoden ajan toiminut jäsenkuntiensa liimana ja alueen kehittäjänä. Organisaatio tukee alueen yrityksiä niiden eri vaiheissa aina perustamisesta kasvuun ja kansainvälistymiseen.
”Alueen kunnat, Nivala, Haapajärvi, Pyhäjärvi, Kärsämäki, Reisjärvi ja Sievi ovat kaikki samaa työssäkäyntialuetta – yhteistyön tekeminen on tärkeää. Meillä halutaan aidosti, että kaikki menestyvät, ja haluamme maksimoida vihreän siirtymän investointien aluetaloudelliset hyödyt”, kertoo NIHAKin toimitusjohtaja Toni Krankkala.
Hankkeita alueelle houkuttelee sähkönsiirtokapasiteetin riittävyys ja hankkeille soveltuvat alueet. Tuulivoimahankkeita alueelle onkin jo toteutettu ja huomattava määrä lisää on rakenteilla. Teollisen mittakaavan aurinkovoimahankkeita on toteutumassa alueella paljon ja tätä kehitystä vauhdittaakseen NIHAK toteutti Suomen ensimmäisen alueellisen aurinkopuistokartoituksen. Sääriippuvaisten energiantuotantomuotojen rinnalla kehitetään energiavarastoja sekä edistetään biovoimahankkeita muun muassa vanhaan kaivokseen toteutettavaa pumppuvoimalaitosta, sekä biokaasun, biohiilen ja bioöljyn tuotantolaitoksia. NIHAK tekee proaktiivista työtä tasoittaen tietä investoinneille.
”Vuosien 2021–2025 tiedossa olevat investoinnit alueelle ovat yhteensä 1,2 miljardia euroa, vuoteen 2030 mennessä vihreän siirtymän investointeja on jo 5 miljardia. Näillä on positiivinen vaikutus alueen ja koko Suomen mittakaavassa.”
Yritysten kannalta alueen kilpailuetu on pätevä ja sitoutunut työvoima, oppilaitosyhteistyö sekä vahva teollinen kumppanuusverkosto. Ilmapiiri kehityshankkeita ja uusia tulijoita kohtaan on positiivinen.
”Alueen kansainvälistyessä pyrimme houkuttelemaan myös laadukasta työperäistä maahanmuuttoa”, Krankkala selittää. Hän nostaa inhimillisen kilpailutekijän ulkomailta muuttavan perheen näkökulmasta: ”Alueella on turvallista asua ja kasvattaa perhettä.”
Artikkeli on julkaistu 21.4.2023 Suomen Kuvalehden ”Kehittyvä Suomi”-teemanumerossa.
