Nivalassa käynnistetty yhteiskaivohanke tehostaa biokaasulaitoksen tuottaman kierrätyslannoitteen hyödyntämistä maataloudessa
NIHAKin toiminta-alue tarjoaa merkittävää potentiaalia biokaasun tuotantoon, mikä näkyy sekä käynnissä olevina laitosselvityksinä että jo toteutuneina ja vireillä olevina investointeina. Suomen ensimmäinen yhteiskaivojen rakentaminen vauhdittaa merkittävällä tavalla alueen uusien biokaasulaitosten käynnistymistä. Parhaillaan investointipäätösvaiheeseen on etenemässä Nivalaan suunniteltu Suomen suurin biokaasulaitos.
Biokaasulaitokset tuovat mukanaan tarpeen kehittää uusia ratkaisuja ravinteiden kierrätykseen ja lannoitteen logistiikkaan. Tämä työ on konkretisoitumassa yhteiskaivohankkeen ja sitä hallinnoivan yhtiön perustamisen myötä.
Jokilaaksojen Ravinnekierto Oy aloitti toimintansa alkuvuodesta 2025. Yhtiön tarkoituksena on rakentaa yhteiskäyttöisiä etäkaivoja biokaasulaitoksessa syntyvän mädätysjäännöksen vastaanottoa varten. Tavoitteena on, että lannoite olisi hyödynnettävissä logistisesti oikeassa paikassa peltolohkojen läheisyydessä. Kaikki tämä toteutuu kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.
Hankkeen suunnittelua vauhdittaa ympäristöministeriön Ahti-ohjelmasta saatu 620 000 euron rahoitus, joka kattaa noin puolet kokonaiskustannuksista. Ahti-ohjelman tavoite on saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön.
NIHAKin toimitusjohtaja Toni Krankkala näkee yhteiskaivot keskeisenä osana alueen biokaasuekosysteemin rakentumista.
– Meillä on alueella valtava biokaasupotentiaali, mutta se ei yksin riitä – tarvitaan myös fiksuja ratkaisuja ravinteiden hallintaan. Yhteiskaivot ovat vastaus tähän tarpeeseen ja mahdollistavat sen, että mädäte päätyy suoraan peltokeskittymien läheisyyteen, missä sitä kasvukaudella tarvitaan, Krankkala summaa.
– Tämä hanke on erinomainen esimerkki siitä, miten NIHAKin pitkäjänteinen kehitystyö ja alueellinen yhteistyöverkosto konkretisoituvat vaikuttaviksi ratkaisuiksi. Nämä paikalliset infrainvestoinnit vauhdittavat omalta osaltaan alueen teollisen mittakaavan biokaasuinvestointeja. On ilo nähdä, että myös viljelijät ovat lähteneet näin vahvasti mukaan, hän jatkaa.
Syksyllä 2024 NIHAK toteutti osana BIOTUTO-hanketta yhteistyössä alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa esiselvityksen, jonka yhteydessä tehtiin viljelijöille kysely yhteiskaivohankkeen tarpeesta. Kysely kohdennettiin viljelijöille Nivalan, Haapajärven, Sievin, Kärsämäen, Haapaveden ja Ylivieskan alueilla, ja se osoitti laajaa kiinnostusta yhteiskaivoihin.
Jokilaaksojen Ravinnekierto Oy:n perustamisessa keskeisenä yhteistyökumppanina on ollut Nivalan biokaasulaitoksen perustajayhtiö. Yhtiön omistavat kuitenkin kokonaisuudessaan yhteiskaivohankkeessa hyödynsaajina olevat viljelijät.
Lähiaikoina alueen viljelijöille järjestetään infotilaisuus hankkeen etenemisestä. Työn alla on myös etäkaivojen sijoituspaikkojen kartoittaminen toiminta-alueella viljelijäkyselyn pohjalta. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus rakentaa alueelle noin 20 etäkaivoa. Uutta kaivokapasiteettia hankkeessa toteutetaan 60 000 m3.
Yhteiskaivojen hyödyt tiivistettynä:
– Biokaasulaitos tarvitsee syötteekseen lantaa ja peltobiomassoja alueen eläintiloilta ja kasvinviljelijöiltä.
– Prosessissa syntyvä mädätejäännös palautetaan viljelijöille paluukuormana, ja sen tehokas hyödyntäminen edellyttää logistisesti järkevää jakelua.
– Jotta vältettäisiin ylimääräiset kuljetukset, mädätejäännös on tarkoituksenmukaista toimittaa suoraan peltolohkojen läheisyyteen sijoitettuihin etäkaivoihin viljelijöiden hyödynnettäväksi.
– Yhteiskaivot vähentävät samalla tilojen työtaakkaa sekä tarvetta investoida uusiin kaivoihin, sillä raakaliete ja mädäte on säilytettävä erillään.
– Yhteiskaivot mahdollistavat myös kasvinviljelytilojen osallistumisen biokaasulaitoksen ravinnekiertoon.
– Mädäte toimii tehokkaana orgaanisena lannoitteena ja se vähentää merkittävästi ostolannoitteiden tarvetta. Hygienisoituna se on tasalaatuista ja hajutonta.
Teksti: Hanna Perkkiö
***
Fast Track -hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja sen toteutusaika on 30.9.2025 saakka.
Hankkeella autetaan alueen kuntia luomaan edellytyksiä uusille investoinneille ja edistetään investointien sijoittumista alueelle.
