Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa on käynnistynyt Suomen ensimmäinen alueellisen vetyverkon esiselvitys. Vetytalous ja vetyinfran kehittäminen nähdään alueella merkittävänä mahdollisuutena. Keskeisessä roolissa on aluekehitysyhtiö NIHAK, joka tasoittaa tietä uusille investoinneille.
Pohjois-Pohjanmaan eteläosa on yksi otollisimmista alueista vetytalouden kehittämiselle Suomessa ja koko Euroopassa. Alueen vahvuuksia ovat mittava uusiutuvan energian tuotanto, tehokkaat sähkönsiirtoyhteydet sekä kuntien ja aluekehittäjien aktiivisuus. Tehty työ tuottaa tulosta, sillä alueen ensimmäiset vedyntuotantohankkeet ovat luvitusvaiheessa.
Viimeisin harppaus on alueellisen vety- ja voimajohtoverkon esiselvitys, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja tukee Gasgrid Finlandin kansallisen vetyputkiverkoston kehittämistä.
Selvityksen tavoitteena on kartoittaa toteuttamiskelpoiset reittivaihtoehdot suurteollisuusalueiden tarpeisiin Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa. Työn tilaajana toimii aluekehitysyhtiö NIHAK, ja sen toteuttaa FCG Finnish Consulting Group. Yhteistyössä ovat mukana Gasgridin ja Fingridin ohella alueen kunnat sekä verkkoyhtiöt ja vedyntuotantohankkeita valmistelevat toimijat.
– Meidän tehtävämme on tasoittaa tietä investoinneille, tuottaa tietoa ja vahvistaa vuoropuhelua. Tämä selvitys tukee sekä kaavoittajia että yrityksiä, jotka suunnittelevat alueelle uusia investointeja, NIHAKin toimitusjohtaja Toni Krankkala kertoo.
NIHAK on tehnyt määrätietoista työtä vetytalouden ja vetyinfran edistämiseksi. Vuosi sitten se kokosi alueen toimijoiden yhteisen kannanoton, joka ilmensi vahvaa tahtotilaa tulevaisuuden vetyverkoston rakentamiseksi.
Kesäkuussa 2024 NIHAK julkisti ensimmäisenä Suomessa vedyntuotannon alueellisen sijaintipaikkaselvityksen. Sen mukaan alueelle on mahdollista sijoittaa jopa 5000 MW:n vedyntuotantokapasiteetti sekä siihen liittyvää kemianteollisuutta. Osa potentiaalisista alueista on jo kaavoitusvaiheessa.
Lisäksi NIHAK on kartoittanut alueen nykyiset ja suunnitteilla olevat biokaasulaitokset, biojalostamot ja kaukolämpölaitokset, joiden tuottama biogeeninen hiilidioksidi voidaan hyödyntää vedyn kanssa esimerkiksi polttoaineiden valmistuksessa.
– Olemme nyt paalupaikalla valmiina vastaanottamaan energiaintensiivisiä teollisia investointeja. Vetyinfrastruktuurin kehittäminen luo mahdollisuuden kokonaan uuden teollisen kivijalan syntymiselle alueelle, Krankkala toteaa.
Teksti: Hanna Perkkiö
Kuva: Saraeleni
Artikkeli on alunperin julkaistu Talouselämän energia-kampanjassa 21.2.2025
