Drooniteknologia on muuttamassa koko tapamme liikkua, valvoa ja puolustaa. Droonit ja miehittämättömät järjestelmät ovat viime vuosina nousseet tärkeään rooliin useilla eri toimialoilla. Niiden käyttökohteet ulottuvat kaupallisista sovelluksista puolustukseen ja jopa yhteiskunnallisiin palveluihin.
Syksyllä 2025 droonit ovat olleet Euroopassa vahvasti esillä myös turvallisuuden näkökulmasta, kun häirintätapaukset ovat korostaneet tarvetta teknologian hallintaan ja valvontaan sekä kotimaisen osaamisen kasvattamiseen.
Droonien käyttöön liittyy valtavasti mahdollisuuksia, mutta myös haasteita ja etenkin turvallisuuteen ja väärinkäyttöön liittyviä riskejä. Keskeinen kysymys kuuluukin: miten hyödynnämme drooniteknologian potentiaalin vastuullisesti? Innovaatioiden ja turvallisuuden tasapaino on entistä tärkeämpi, kun droonit alkavat eri aloilla olla osa arkea.
Omalla alueellamme Centria-ammattikorkeakoulu on vahvasti mukana kehittämässä drooniteknologian soveltamiskohteita. Älypilot-hankkeessa etsitään konkreettisia tapoja hyödyntää miehittämättömiä järjestelmiä esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa sekä teollisuudessa. Drooniteknologian laajeneminen eri aloille voi avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös NIHAKin alueen yrityksille.
Kehitys on nopeaa – mitä seuraavaksi?
Droonien markkinat ovat jatkuvassa muutoksessa: niitä muovaavat muun muassa uudet innovaatiot, lainsäädännön muutokset ja turvallisuuden vaatimukset. Päättäjien, yritysten ja laitevalmistajien haasteena on panostaa vastuulliseen kehitykseen. Tämä edellyttää syvällistä ymmärrystä niin mahdollisuuksista kuin riskeistäkin.
Esimerkiksi puolustussektorilla droonit ovat osoittaneet valtavan potentiaalinsa. Mutta kun sota päättyy, miten teknologia siirretään rauhanomaiseen, kaupalliseen käyttöön? Tämä kysymys on vielä osin avoin.
Drooniteknologian kehitys on nopeaa, mutta ei sattumanvaraista. Monilla valmistajilla on pitkäkestoisia kehitysohjelmia, ja tuotteita suunnitellaan useiden vuosien aikajänteellä. Se tarkoittaa, että seuraava sukupolvi drooneja saattaa jo olla prototyyppivaiheessa.
Nopeasti kehittyvä ala edellyttää strategista ajattelua: miten valjastaa drooniteknologian kasvu ja varmistaa samalla turvallisuus. Voisiko Suomi nousta turvallisen droonikehityksen keskukseksi Euroopassa? (ks. Suomen droonistrategia)
Suomi nousevana toimijana
Suomi on noussut lupaavaksi kumppaniksi droonivalmistajille, erityisesti Ukrainan drooniteollisuuden nopean kasvun myötä. Suomen ja Ukrainan välinen yhteistyö toimii esimerkkinä siitä, miten EU voi tukea vastuullista innovointia ja markkinoiden laajentumista. Suomi on turvallisuuteen ja teknologiaan liittyvän osaamisensa ansiosta ihanteellinen sijaintipaikka tulevaisuuden droonivalmistukselle ja -kehitykselle.
Ensimmäisiä yhteistyöhankkeita on jo julkistettu, joissa on aikomus perustaa droonituotantolaitos Suomeen yhteistyössä ukrainalaisten kumppaneiden kanssa. Tavoitteena on lisätä nopealla aikataululla Ukrainan taisteluissa käytettävien lennokkien tuotantokapasiteettia ja samalla luoda droonien teollista tuotantoa Suomeen ja Eurooppaan. Tällaisten hankkeiden käynnistyminen olisi tärkeää Euroopan omavaraisuuden kannalta.
Kansainvälinen yhteistyö laajenee
Ukraina on nopeasti noussut yhdeksi maailman suurimmista droonivalmistajista, erityisesti puolustussektorilla. Sota on tehnyt näkyväksi miehittämättömien ilma-alusten merkityksen modernissa sodankäynnissä.
Useat ukrainalaisvalmistajat ovat kasvattaneet tuotantoaan ja pyrkivät nyt laajentumaan EU:n sisällä – paitsi täyttääkseen puolustustarpeita, myös valmistautuakseen sodanjälkeiseen vientiin. Uudet kumppanuudet vahvistavat Ukrainan asemaa globaalissa droonimarkkinassa entisestään.
Maiden välinen yhteistyö ulottuu tuotannon lisäksi myös kehitystyöhön. Esimerkiksi suomalainen Insta on kehittänyt yhdessä ukrainalaisten asiantuntijoiden kanssa Steel Eagle ER -taisteludroonin, joka on suunniteltu kovimpiin taisteluolosuhteisiin.
Kumppanuudet eivät ainoastaan vahvista puolustuskykyä, vaan luovat perustan myös tuleville kaupallisille sovelluksille. Edistyneille teknologioille voi konfliktin jälkeen löytyä uusia sovelluskohteita mm. maataloudessa, logistiikassa, ympäristön seurannassa ja infrastruktuurin kehittämisessä.
Yhteenveto
Kun drooniteknologia kehittyy edelleen, EU:lla – ja erityisesti Suomella – on tärkeä rooli siihen liittyvän teollisuuden rakentamisessa. Asiantuntijat korostavat, että EU:n tulisi investoida selkeisiin ja turvallisiin sääntelykehikoihin, jotka mahdollistavat drooniteknologian eettisen kehittämisen ja estävät väärinkäytön.
Suomen vahva infrastruktuuri, osaava työvoima ja turvallisuuteen painottuva lähestymistapa tekevät maasta ihanteellisen paikan kestäville droonikehityshankkeille. Sitoutuminen tutkimus- ja kehitystyöhön sekä vahva puolustussektori vahvistavat Suomen asemaa Euroopan droonimarkkinoilla.
Suomen ja Ukrainan yhteistyö droonivalmistuksessa avaa uusia mahdollisuuksia – sekä puolustuksessa että siviilipuolella. Innovaatioiden ja turvallisuuden tasapaino on ratkaisevaa, jotta drooniteknologian koko potentiaali voidaan hyödyntää vastuullisesti.
Teksti: Nataliia Dikhtiarenko
Nataliia Dikhtiarenko
Projektityöntekijä/Älypilot-hanke
puh. 050 3101 288
nataliia.dikhtiarenko@nihak.fi
