Janne Kivioja kiinnostui sähköautojen korjaamisesta, kun oma auto kaipasi korjausta. Vuosien aikana karttunut osaaminen palvelee nyt EVfixin asiakkaita.

Sähköautot yleistyvät Suomessa vauhdilla. Tammi–syyskuussa täyssähköautoja oli jo yli puolet kaikista uusina rekisteröidyistä henkilöautoista. Liikenteen sähköistyessä kasvaa samalla tarve uudenlaiselle huolto- ja korjausosaamiselle.

Tähän tarpeeseen on tarttunut nivalalainen yrittäjä Janne Kivioja, joka avasi tänä syksynä sähkö- ja hybridiautoihin erikoistuneen EVfix-korjaamon. Yritys tarjoaa monipuolisia huolto- ja korjauspalveluja, ja sen erityisosaamista ovat korkeajännitejärjestelmät ja vianhaku nykyaikaisilla diagnostiikkalaitteilla.

– Sähköautoissa tehdään paljon samoja huolto- ja korjaustöitä kuin perinteisissäkin autoissa, mutta niissä on myös omat erityispiirteensä, Kivioja toteaa.

Janne Kivioja avasi tänä syksynä korjaamon, joka on erikoistunut sähkö- ja hybridiautojen korjaamiseen.

Yksi esimerkki ovat ajoakkujen korjaukset, jotka ovat tuoneet Kiviojalle asiakkaita Etelä-Suomesta saakka. Hän hyödyntää käytöstä poistettujen akkujen ehjiä moduuleita, joten korjauskustannukset voivat jäädä alle puoleen uusilla osilla tehtävän korjauksen hinnasta. Erikoisosaamiselle on kysyntää, sillä lähin vastaavaa palvelua tarjoava korjaamo sijaitsee Kokkolassa.

Sähköautojen akkukorjaukset ovat tänä syksynä nousseet myös valtakunnalliseen keskusteluun. Niitä koskeva kansalaisaloite keräsi syyskuussa 50 000 allekirjoitusta vuorokaudessa. Taustalla on EU:n akkuasetuksesta tehty viranomaistulkinta, jonka pelätään vaikeuttavan käytettyjen akkuosien hyödyntämistä riippumattomissa korjaamoissa. Tämä voisi nostaa korjauskustannuksia ja vaikeuttaa käyttökelpoisten osien kierrättämistä.

Janne Kivioja uskoo, että sääntelyyn löydetään ratkaisu, joka mahdollistaa riippumattomien korjaamoiden tekemät akkukorjaukset myös jatkossa.

– Työtä riittää joka tapauksessa, mutta tarkoituksena on erikoistua entistä vahvemmin myös akkukorjauksiin. Se olisi hyvä kilpailuvaltti.

Osaaminen ja kysyntä kohtasivat

Kivioja on koulutukseltaan sähköasentaja ja toiminut yrittäjänä vuodesta 2022. Autojen parissa hän on viihtynyt pitkään ja hankkinut työkokemusta muun muassa raskaan kaluston korjaamolla Kokkolassa.

Sähköautojen korjaamisen pariin Kivioja päätyi muutamia vuosia sitten, kun korjausavun saaminen omaan autoon osoittautui vaikeaksi.

– Koko Suomesta löytyi silloin vain pari korjaamoa, ja jonotusaika olisi ollut seitsemän viikkoa. Minulla ei ollut aikaa seisottaa autoa, joten aloin korjata itse.

Kivioja innostui aiheesta ja alkoi perehtyä sähköautotekniikkaan hankkimalla rikkinäisiä sähköautoja ja korjaamalla niitä omassa tallissaan. Vähitellen myös tuttavat alkoivat tuoda autojaan hänelle korjattaviksi.

Kun kysyntää alkoi olla yhä enemmän, syntyi ajatus yritystoiminnan laajentamisesta. Viime keväänä Kivioja otti yhteyttä NIHAKiin. Yhdessä yritysneuvojan kanssa lähdettiin suunnittelemaan uutta liiketoimintaa ja selvittämään, millaisia investointeja sähköautoihin erikoistuneen korjaamon käynnistäminen vaatisi.

Kivioja haki ja sai Keskipiste-Leaderilta investointitukea. Sen avulla korjaamolle hankittiin muun muassa nostimet autolle ja ajoakulle sekä diagnostiikka- ja testauskalustoa. Kivioja on täydentänyt osaamistaan myös alan koulutuksilla.

– Leader-tuki oli ratkaiseva siinä, että uskalsin lähteä kehittämään toimintaa tähän suuntaan.

EVfix toimii nyt Nivalan asemanseudulla toisen yrityksen tiloissa vuokralla. Omien toimitilojen hankkiminen on suunnitelmissa myöhemmin, kun toiminta on päässyt kunnolla vauhtiin.

– Tulevaisuudessa tavoitteena on kasvattaa toimintaa ja mahdollisuuksien mukaan myös työllistää muitakin, Kivioja kertoo.

Ideasta konkreettiseksi suunnitelmaksi

Kivioja pitää NIHAKilta saamaansa apua tärkeänä uuden palvelun käynnistämisessä.

– Itselläni oli ajatuksia siitä, mitä haluan tehdä, mutta asioiden selvittämiseen ja eteenpäin viemiseen olisi yksinään mennyt paljon aikaa. NIHAKin kanssa ajatukset saatiin jäsenneltyä konkreettiseksi suunnitelmaksi.

Laitteiston hankintaan Janne Kivioja sai tukea Keskipiste-Leaderilta, ja yrityspalvelupäällikkö Laura Korhonen on ollut apuna liiketoiminnan ja rahoituksen suunnittelussa.

Yrityspalvelupäällikkö Laura Korhonen muistuttaa, että uuden liikeidean kanssa kannattaa ottaa NIHAKiin yhteyttä matalalla kynnyksellä. Apua saa tarpeen mukaan niin idean kehittämiseen ja liiketoiminnan suunnitteluun kuin esimerkiksi rahoitushakemusten laatimiseen.

Investointeja suunniteltaessa on tärkeää arvioida huolellisesti niiden kannattavuutta, sillä realistisia laskelmia tarvitaan myös rahoitusta haettaessa.

– Vaikka alkuvaiheessa on usein kiire päästä eteenpäin, kannattaa välillä pysähtyä suunnittelemaan ja hyödyntää yrityspalveluista löytyvää asiantuntemusta, Korhonen kannustaa.

Teksti ja kuvat: Hanna Perkkiö

Maaseudun asuntorahoituksen keskeinen ongelma on, että asuntojen rakentamiseen, ostamiseen tai korjaamiseen ei myönnetä lainaa. Tämä koske vain yksityishenkilöä, vaan usein myös kuntaa, jonka investointikattoa ja velkaantumista tarkastellaan tarkkaan. Kuitenkin tarve uudelle asuntotuotannolle on vahva: vanha asuntokanta ei houkuttele osaajia eikä perheitä.  

Samaan aikaan siirrettävien asuinratkaisujen käyttöikä alkaa olla samaa luokkaa kuin vakituiseen asumiseen tarkoitetuilla rakennuksilla. Jos asunnon voi siirtää, se voidaan luokitella käyttöomaisuudeksi, ja käyttöomaisuutta taas voi rahoittaa leasingilla.  

Alkaako leasing näyttäytyä maaseudulla jopa pankkilainaa toimivampana reittinä kohti uutta asuntokantaa? 

Miten homma toimisi? 

Hahmotellussa toimintamallissa leasingyhtiö omistaa ja rahoittaa rakennuksen, jonka arvo kuoletetaan tasaisesti nollaan tai lähelle sitä esimerkiksi kymmenen vuoden sopimuskauden aikana. Leasingyhtiön asiakas on investointihankkeen toimija tai kunta, joka vuokraa rakennuksen edelleen asukkaille, esimerkiksi investointihankkeen työntekijöille.

Leasing-rahoitteiset siirrettävät asuinratkaisut: toimijoiden roolit. Lähde: Asumisen opas / EU:n osarahoittama Asumisen uudet tuulet maakuntien rajoilla -hanke 

Leasing rahoitusmuotona ei ole sinänsä uusi ratkaisu kunnissa. Kuitenkin markkinoille tulee jatkuvasti uusia muuntojoustavia ja siirrettäviä asuinratkaisuja, joiden hyödyntäminen kunnissa voi olla jatkossa tarkoituksenmukaista esimerkiksi suurten investointihankkeiden rakentamisen aikaisen asuntotarpeen ratkaisemiseksi. 

Mallin suurin haaste liittyy sopivan jäännösarvon määrittämiseen: jos siirrettävän asuinratkaisun arvo kuolletetaan kymmenen vuoden leasingkauden aikana nollaan, nousee kuukausivuokra kohtuullisen korkeaksi. Tähän jäännösarvoon ja jälkimarkkinoihin liittyvään haasteeseen etsitään parhaillaan ratkaisuja. 

Mitä tontille jää, jos talot jatkavat matkaansa? 

Tonttiin liittyy muutama relevantti huolenaihe. Mitä tontille tapahtuu, kun asunnot siirretään seuraavaan kohteeseen?  

Jos tontti on kaavoitettu fiksusti, se mahdollistaa käyttötarkoituksen muutoksen myöhemmin muuhun rakentamiseen, jolloin tehty infra voidaan ainakin osittain hyödyntää jatkossakin. Käytännössä tämä kannattaa kirjata kaavaan tai tontinluovutusehtoihin jo etukäteen. 

Havainnekuva: Nelikuu Habitat Oy:n konsepti, RL-Laatu Oy toimituskumppani. Prototyyppi siirrettävästä asuinratkaisusta ja visualisointi siirrettävien asuinratkaisujen kylästä.

Ketjutetuilla sopimuksilla kustannustehokkuutta 

Siirrettävien ratkaisujen käyttöiän kasvaessa avautuu mahdollisuuksia myös siirtomökkien jatkomarkkinoille: jos meidän kuntamme käyttää siirrettävää asumusta ensin viisi vuotta, voisiko seuraava kunta hyödyntää samoja yksiköitä sen jälkeen?  

Entä voisiko siirrettävä asunto olla esteetön ja palvella rakennusvaiheen työntekijöiden jälkeen ikäihmisten koteina? Voisiko kerran projektimajoituksena ollut talo ollakin jonkun pitkäaikainen vuokrakoti?  

Laskennallisesti nollaan maksetuilla asunnoilla on sopimuskauden päätyttyä edelleen käyttöarvoa, jota kunta voi hyödyntää esimerkiksi pitkäaikaisasumisessa lunastamalla rakennukset itselleen kohtuulliseen hintaan. 

Jos tällaisille asunnoille kehittyy jatkossa toimivat jälkimarkkinat, tai rakennuksille pystytään sopimaan kohtuullinen jäännösarvo, sopimuskauden aikainen vuokrataso voisi laskea entisestään – mikä tekisi mallista sekä kunnille että asukkaille yhä houkuttelevamman. 

Kustannusten ja riskien jakaminen kiinnostaa kaikkia osapuolia. 

Keskustelut jo käynnissä 

Kunnat ovat käyneet keskusteluita niin talotoimittajien, operaattoreiden kuin rahoittajienkin kanssa. Kiinnostus idean toteuttamiseen löytyy, ja kenties oikeiden palasten loksahtaessa kohdalleen tulemme näkemään meilläkin pilotteja siirtomökkimajoituksista. 

Tässä valossa on ihan perusteltua kysyä, alkaako leasing näyttäytyä maaseudulla jopa pankkilainaa toimivampana reittinä kohti uutta asuntokantaa? 

Teksti: Emmi Rahikka 
Projektipäällikkö, Asumisen uudet tuulet maakuntien rajoilla –hanke 

NIHAK, Haapajärven ja Nivalan kaupungit saivat elokuun lopulla uknalaisia vieraita alueen ystävyyskunnista Shyrokesta ja Apostolovesta. 

 

Vierailu käynnistyi Haapajärveltä, jossa ukrainalaiset tutustuivat kaupungin toimintaan, paikallisiin yrityksiin ja alueen mahdollisuuksiin. Ohjelmassa oli muun muassa tutustumiset Hallan bioteollisuusalueeseen sekä Haapajärven Lämpöön. Päivän aikana tutustuttiin myös Haapajärven historiaan ja siihen, millainen alueemme on yritysten ja kaupunkien välise yhteistyön näkökulmasta. Vierailu toteutettiin yhteistyössä yhdessä Haapajärven kaupungin kanssa.

Nivalassa katse kääntyi energiaan ja investointeihin

Toisena vierailupäivänä ukrainalaisvieraat osallistuivat Nivalassa järjestettyyn Think BIG -ammattilaistapahtumaan. Päivän aikana he tapasivat alueen yrityksiä ja muita sidosryhmiä sekä keskustelivat konkreettisista yhteistyömahdollisuuksista. 

 

Kohtaamiset tarjosivat mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia ja tutustua siihen, millaista osaamista ja yritystoimintaa alueeltamme löytyy.

Vierailun viimeisenä päivänä tutustuttiin Nivalaan, kaupungin toimintaan ja nuorisotyöhön sekä vierailtiin paikallisissa yrityksissä. Tutustumiskohteisiin lukeutuivat muun muassa NT Cab, Nivalan Lämpö ja rakenteilla oleva biokaasulaitoksen työmaa. Vieraat pääsivät näkemään käytännössä, millaisia yrityksiä ja osaamista alueellamme on. Vierailu toteutettiin yhteistyössä yhdessä Nivalan kaupungin kanssa.

Vierailun aikana tutustuttiin rakenteilla olevaan biokaasulaitoksen työmaahan ja paikallisiin yrityksiin, jotka ovat mukana toteuttamassa hanketta.

Yhteistyön avulla uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Vierailun tavoitteena oli tuoda alueemme mahdollisuuksia ja yrityksiä tutuksi ukrainalaisille vieraillemme sekä luoda pohjaa tulevalle tekemiselle. Vierailun aikana pohdittiin monipuolisesti erilaisia tapoja edetä ja etsittiin yhteisiä tavoitteita, joiden ympärille voidaan rakentaa pitkäjänteistä toimintaa.

Pitkäjänteiset suhteet voivat avata uusia mahdollisuuksia sekä alueemme kaupungeille ja yrityksille. Tavoitteena on luoda yhteyksiä, jotka voivat ajan myötä johtaa uusiin yhteistyömuotoihin, yritysten välisiin kontakteihin ja konkreettisiin liiketoimintamahdollisuuksiin Ukrainan ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosan välillä.

Kuva: Tuomas Juntunen, Hydda Productions

Kuvassa vasemmalta alkaen:  

Maryna Halytska, Aluekehityksen ja invest-in toiminnan pääasiantuntija, Apostolove 

Dmytro Vakulinskiy, Kaupunkisuunnittelun, arkkitehtuurin, asunto- ja kunnallispalvelujen sekä julkisten palvelujen osaston johtaja, Shyroke 

Anastasiia Yakubina, Kunnallisen kulttuuri-, vapaa-ajan-, perhe-, nuoriso-, urheilu- ja matkailukeskuksen johtaja, kansalaisjärjestön ”Successful Ladies Club” aktivisti, Shyroke 

Denys Korotenko, Shyroken kaupunginjohtaja 

Reea Vainikainen, Projektipäällikkö, NIHAK 

Lauri Jouhki, yrityspalvelupäällikkö ja projektiasiantuntija, NIHAK 

Yuliia Noskova, Kunnallisen Shyroken kehitysyhtiön johtaja, Shyroke 

Rymma Nartova, Viestinnästä ja yhteisökehityksestä vastaava apulaiskaupunginjohtaja, Apostolove 

NIHAK on viime vuosina tukenut alueen yrityksiä Ukrainan markkinoihin ja jälleenrakentamiseen liittyvissä mahdollisuuksissa. Yhteistyötä rakennetaan askel kerrallaan, kohtaamisista ja kontakteista kohti konkreettisia mahdollisuuksia.

Seuraava askel on marraskuussa Varsovassa järjestettävät ReBuild Ukraine -jälleenrakennusmessut, joille NIHAK on tukemassa alueen yritysten osallistumista. NIHAK ja alueemme yrityksiä osallistuivat näille messuille viime vuonna ensimmäistä kertaa näytteilleasettajina.

Kiinnostaako Ukrainan markkina tai jälleenrakennukseen liittyvät mahdollisuudet? Autamme selvittämään Ukrainan markkinaa, yhteistyökumppaneita ja rahoitusmahdollisuuksia sekä tuemme alueemme yrityksien mahdollisuuksia edetä Ukrainan markkinoille.

Voit lukea lisää ReBuild Ukraine -messuista NIHAKin tapahtumakalenterista.

Ystävyyskaupunkitoiminnan tukeminen on osa NIHAKin hallinnoimaa EU:n osarahoittamaa Dr. Livingstone – New Business in a Turbulent World hanketta. 

Teksti: Reea Vainikainen, NIHAK

Toista kertaa järjestetty Think Big -tapahtuma toi näkyville, kuinka puhtaan siirtymän mahdollisuudet parhaillaan konkretisoituvat Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa. NIHAKin ja koko lähialueen suurin energia-alan tapahtuma kokosi loppuunmyydylle Nivalan Champion Door -areenalle 700 energia-alan, teollisuuden ja investointien parissa toimivaa osallistujaa.

Tänä vuonna huomio kiinnittyi erityisesti sähköverkkoihin ja datakeskuksiin, kansainvälisiin investointeihin sekä mahdollisuuksiin, joita hankkeet tuovat alueen yrityksille.

Päivän viesti oli, että alueella ei enää puhuta vain tulevaisuuden mahdollisuuksista, vaan hankkeita viedään jo käytännössä eteenpäin. Runsas puhtaan energian tuotanto, kehittyvät verkot ja alueella aktiivisesti tehtävä työ luovat samalla pohjaa seuraaville investoinneille.

Tapahtumassa oli mukana yli 50 partneria. Messuosastoilla jaettiin tietoa, verkostoiduttiin ja rakennettiin uusia kontakteja. Uusi verkostoitumistyökalu mahdollisti kontaktien etsimisen ja tapaamisten sopimisen jo ennen tapahtumaa.

Kansainvälistä näkökulmaa päivään toivat investoreiden edustajat sekä Nivalan ja Haapajärven ukrainalaisten ystävyyskaupunkien delegaatiot, jotka tutustuivat alueen yrityksiin ja uusiin yhteistyömahdollisuuksiin.

Ukrainalaisten ystävyyskaupunkien delegaatiot olivat mukana tapahtumassa tutustumassa alueemme yrityksiin osana Dr. Livingstone -hanketta.

Bioteollisuudelle houkutteleva sijoittumispaikka

Think Bigin keskeinen tavoite on tuoda yhteen energia-alan toimijat, yritykset ja eri sidosryhmät. Tänä vuonna tavoite konkretisoitui myös kansainvälisten investoreiden vahvana läsnäolona. Niiden edustajat kertoivat suunnitteilla olevista hankkeista ja tapasivat paikallisia yrityksiä.

Näkyvä osoitus investointien etenemisestä saatiin, kun norjalaisen Arbaflame AS:n ja Haapajärven kaupungin edustajat allekirjoittivat yleisön edessä alustavan tontinvaraussopimuksen Hallan Bioteollisuuspuistoon. Yhtiö suunnittelee alueelle Euroopan suurinta höyryräjäytetyn mustan pelletin eli biohiilen tuotantolaitosta.

Kyseessä on Arbaflamen ensimmäinen Norjan ulkopuolelle suunniteltu laitos. Tavoitteena on käynnistää rakentaminen alkuvuodesta 2028 ja tuotanto vuonna 2029. Yhtiöstä Think Bigissä olivat paikalla toimitusjohtaja Eirik Haugen sekä liiketoiminnan kehityksestä vastaava Mats Nygård.

Haapajärven valintaa tukivat hyvä sijainti niin raaka-ainehankinnan kuin lopputuotteiden toimitusten kannalta, valmis ympäristövaikutusten arviointi sekä alueelle rakennettu bioteollisuutta tukeva infrastruktuuri.

– Me emme löytäneet Hallan Bioteollisuuspuistoa, vaan se löysi meidät. NIHAK otti meihin yhteyttä ja sanoi kuulleensa prosessistamme ja uskovansa, että täällä olisi meille täydellinen sijoittumispaikka. Ja me olemme samaa mieltä, Nygård totesi tilaisuudessa.

Alustavan tontinvaraussopimuksen allekirjoitus oli yksi tapahtuman yllätyshetkistä. Kuvassa Haapajärven kaupungin tekninen johtaja Jouni Laajala vas., Mats Nygård, Eirik Haugen ja Haapajärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Finnilä.

Energiahankkeet etenevät alueen kunnissa

NIHAKin alueella on pitkällä aikavälillä meneillään ja suunnitteilla investointihankkeita yhteensä yli 14 miljardin euron edestä. Hankekokonaisuus näkyy alueella yhä konkreettisemmin rakentamisena, luvituksena ja uusina sopimuksina.

Mittaluokaltaan suurin tällä hetkellä rakenteilla oleva hanke on Nivalan biokaasulaitos. Noin 100 miljoonan euron investoinnin takana on yksi maailman suurimmista uusiutuvan energian sijoitusyhtiöistä, Copenhagen Infrastructure Partners.

Valmistuessaan laitoksesta tulee Suomen suurin biokaasulaitos ja teollisen biogeenisen hiilidioksidin talteenottolaitos. Hankkeen vaikutukset ulottuvat laajasti paikalliseen elinkeinoelämään. Infratöiden pääurakoitsijana toimii oulaistelainen Rakennusliike Sorvoja, ja rakentamisen arvioidaan työllistävän kokonaisuudessaan satoja henkilötyövuosia. Valmistuttuaan laitos tuo noin 15–20 suoraa työpaikkaa kerrannaisvaikutuksineen. Raaka-aineiden tuottajina on tällä hetkellä mukana yli sata maatilaa.

Alueen biokaasuinvestoinnit ovat saamassa jatkoa neljällä uudella teollisen mittaluokan hankkeella. Reisjärvellä, Kärsämäellä ja Siikajoella hankkeilla on lainvoimaiset kaavat, ja Oulaisissa kaavamuutos on käynnissä. Seuraavina vaiheina ovat tontinvaraussopimukset, luvitus ja raaka-aineiden toimitussopimukset. Mahdolliset investointipäätökset voidaan tehdä noin vuoden päästä. Kunkin investoinnin suuruusluokka on noin 30 miljoonaa euroa.

Myös aurinkovoima- ja sähkövarastohankkeet etenevät. Solarigo Systems Oy toteuttaa Hituran kaivosalueelle yhteistyössä ruotsalaisen Byhmgardin kanssa sähkövaraston, ja hankkeeseen sisältyy optio aurinkovoiman rakentamisesta myöhemmin. Yhtiön Haapajärvelle suunnittelemaan Hallan aurinkopuistoon sisältyy mahdollisuus sähkövarastoon. Lisäksi suunnitteilla on Pyhäjärven Callion hybridipuisto sekä luvitusvaiheessa oleva Olkkosen aurinkovoimala.

Tulevaisuus vaatii rohkeutta tehdä valintoja

Investointien, sähköverkkojen ja teollisten hankkeiden rinnalla Think Bigissä katsottiin myös pidemmälle tulevaisuuteen ja pohdittiin, millaisia valintoja muutoksen keskellä tarvitaan.

Futuristi, tietokirjailija Perttu Pölönen kannusti suhtautumaan tulevaisuuteen pelon sijasta innostuksen ja mahdollisuuksien kautta. Uudet ideat vaativat riskinottoa, kokeiluja ja rohkeutta kyseenalaistaa.

Pölönen haastoi myös pohtimaan, millaista tulevaisuutta ollaan rakentamassa, keitä muutos hyödyttää ja seurauksia sillä voi olla. Pelkkien mitattavien tavoitteiden rinnalla tarvitaan arvoja, harkintaa ja kykyä oppia tehdyistä kokeiluista.

– Mieluummin epäonnistutaan yrittäen sitä, mikä on tärkeää, kuin onnistutaan väärissä asioissa, Pölönen kiteytti.

Perttu Pölönen kannusti yleisöä luottamaan kasvuun ja muistutti isosti ajattelemisen voimasta.

Alueella vahva pohja kasvulle

Päivän asiantuntijapuheenvuoroissa nousi esiin, miten Pohjois-Pohjanmaalla on vahva pohja puhtaan siirtymän seuraavalle vaiheelle. Runsaan uusiutuvan sähköntuotannon rinnalle tarvitaan nyt energiaa käyttäviä teollisia investointeja, toimivia sähkö- ja vetyverkkoja sekä ratkaisuja, joilla investointien hyödyt saadaan jäämään alueelle.

Europarlamentaarikko Elsi Katainen kuvaili NIHAKin aluetta valtakunnalliseksi edelläkävijäksi energia- ja biokiertotaloudessa. Katainen näkee biokiertotalouden paitsi ympäristöratkaisuna myös kilpailukykyä, huoltovarmuutta ja alueellista elinvoimaa vahvistavana toimintana. Tärkeää on kuitenkin pystyä jalostamaan raaka-aineiden nykyistä pidemmälle niiden syntypaikan lähellä ja siten maksimoida investointien hyödyt alueella.

Elsi Katainen toi Euroopan-tason näkökulmaa alueen kehitykseen.

Elenian toimitusjohtaja Jorma Myllymäki korosti maakunnan vahvaa asemaa uusiutuvan sähkön tuottajana. Elenian verkkoon on liitetty noin 1 600 megawattia tuulivoimaa, josta lähes kaikki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Myös aurinkovoiman määrä kasvaa. Seuraava kasvun mahdollisuus on saada alueelle lisää sähköä käyttäviä teollisuus- ja muita investointeja lähelle sähkön tuotantoa.

Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkan mukaan sähköliittymän saatavuudesta ja rakentamisen aikataulusta on tullut yksi tärkeimmistä teollisuuden ja datakeskusten sijoittumiseen vaikuttavista tekijöistä. Pohjois-Pohjanmaan asema on tässä suhteessa vahva, sillä alueella tuotetaan runsaasti uusiutuvaa sähköä. NIHAKin alueen sähköverkko voi ottaa vastaan tuhansia megawatteja uutta tuotantoa ja kulutusta.

Asta Sihvonen-Punkka avasi kantaverkkoyhtiön silmin alueen mahdollisuuksia.

Gasgrid Finlandin Heli Virkki kertoi, että Pohjois-Pohjanmaa ja Satakunta on valittu edelläkävijäalueiksi, joilla Gasgrid ryhtyy sovittamaan tuotanto- ja käyttökohteita yhteen valtakunnallisen vetyinfrastruktuurin kanssa. Valinnan taustalla ovat alueen pitkälle edenneet energia- ja kaasuhankkeet sekä mahdollisuus kasvattaa toimintaa tulevaisuudessa. Virkki painotti myös avointa viestintää hankkeista ja niiden vaikutuksista.

Myös Kemianteollisuus ry:n Tuomas Tikka toi esiin, että Pohjois-Pohjanmaan puhdas sähköntuotanto voi toimia lähtökohtana huomattavasti laajemmalle teolliselle kehitykselle. Investointien toteutumiseksi tarvitaan kuitenkin myös markkinoita puhtaille tuotteille sekä sääntelyä, joka etenee samassa tahdissa ilmastotavoitteiden kanssa.

Teksti: Hanna Perkkiö, kuvat: Tuomas Juntunen, Hydda Productions

Etsimme kahta asiantuntijaa kehittämään kuntien asumisen tiedolla johtamista ja uusia ratkaisuja muuttuvaan asumisen ja työvoiman kysyntään NÄKYVÄKSI-hankkeeseen.

Haemme kahta osaajaa, jotka työskentelevät tiiviissä yhteistyössä:

  • Projektipäällikkö, 50 %
  • Projektiasiantuntija, 50 %

Asiantuntijat muodostavat tiimin, joka yhdistää asumiseen liittyvän tiedon, kuntien tarpeet ja käytännön kehittämistyön. Tehtävissä pääset työskentelemään kuntien, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Hankkeen kuvaus

NÄKYVÄKSI-hanke on NIHAKin ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin yhteistyöhanke, jossa kehitetään kuntien kykyä johtaa asumisen kehittämistä tiedolla.

Alueella käynnissä olevat suuret investoinnit ja niiden mukanaan tuoma työvoiman tarve muuttavat nopeasti myös asumisen kysyntää. Hankkeessa tuotetaan tietoa ja toimintamalleja, joiden avulla kunnat voivat ennakoida asumisen tarpeita, hyödyntää olemassa olevaa asuntokantaa tehokkaammin ja kehittää uusia ratkaisuja muuttuvaan kysyntään.

Työssä hyödynnetään muun muassa NIHAKin Dataikkunan investointitietoa, kuntien ja muiden toimijoiden tuottamaa asumisen tietoa sekä tutkimukseen perustuvaa analyysia. Tavoitteena on tehdä asumisen potentiaali näkyväksi ja tuoda tieto osaksi kuntien käytännön päätöksentekoa ja kehittämistä.

Hankkeen toteutusalueena ovat NIHAKin puhtaan siirtymän investointien painopistealue Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa, sekä vastaavassa tilanteessa olevat kunnat: Haapajärvi, Reisjärvi, Nivala, Sievi, Kärsämäki, Muhos, Ii, Utajärvi, Vaala, Pyhäjoki.

Projektipäällikkö

Vastaat hankkeen kokonaisuuden koordinoinnista ja etenemisestä yhteistyössä hanketiimin ja toteuttajien kanssa.

Tehtäviin kuuluu mm.:

  • Hankkeen kokonaisuuden, aikataulun ja talouden koordinointi
  • Yhteistyö kuntien, yritysten, tutkimustoimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa
  • Hankkeen ohjausryhmätyöskentely ja raportointi
  • Hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden etenemisen seuranta
  • Tiedon ja analyysien hyödyntämisen koordinointi osana hankkeen kehittämistyötä
  • Tulosten ja toimintamallien vieminen käytännön kehittämiseen

Projektiasiantuntija

Tuet kuntia asumisen kehittämisessä ja hankkeen tuottaman tiedon hyödyntämisessä. Tehtävässä yhdistyvät tiedon analysointi, käytännön kehittäminen ja yhteistyö kuntien ja yritysten kanssa.

Tehtäviin kuuluu mm.:

  • Asumisen kysynnän ja tarjonnan tarkastelu sekä tiedon kokoaminen
  • Kuntakohtaisten kehittämiskuvien ja tausta-aineistojen valmistelu
  • Asumiseen liittyvän tiedon ja analyysien tuominen kuntien kehittämistyön tueksi
  • Asumisen uusien toimintamallien ja palvelupolkujen kehittäminen
  • Olemassa olevan asuntokannan tehokkaamman hyödyntämisen mahdollisuuksien selvittäminen
  • Uusien asumisen liiketoimintamallien arviointi ja kehittäminen yhdessä kuntien ja yritysten kanssa

Mitä odotamme sinulta?

Tehtävissä onnistuminen edellyttää:

  • Aktiivista ja itsenäistä työotetta
  • Erinomaista kykyä viestiä, analysoida ja tehdä yhteistyötä
  • Kykyä hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja viedä niitä käytännön kehittämistyöhön
  • Rohkeutta ja avoimuutta löytää ja kehittää uusia ratkaisuja
  • Kiinnostusta kuntien, asumisen ja aluekehittämisen kysymyksiin
  • Liikkumista Pohjois-Pohjanmaan eteläosan kunnissa

Arvostamme kokemusta projektityöstä, kuntien kanssa työskentelystä, tiedon analysoinnista tai asumisen ja aluekehittämisen tehtävistä. Tehtävät soveltuvat erilaisilla koulutus- ja työkokemustaustoilla oleville osaajille.

Työskennellessäsi NIHAKille saat

  • Hyvät edut: kattava työterveyshuolto sekä kulttuuri- ja liikuntaetu
  • Joustavat työajat ja mahdollisuuden yhdistää työ ja vapaa-aika joustavasti
  • Inspiroivan työyhteisön ja osaavan tiimin tuen
  • Upeat verkostoitumismahdollisuudet: pääset työskentelemään läheisesti kuntien, yritysten, tutkijoiden ja muiden aluekehittäjien kanssa
  • Mahdollisuuden tehdä konkreettista työtä alueen tulevaisuuden asumisen ja elinvoiman kehittämiseksi

Työsuhteet ovat määräaikaisia ja kestävät 31.12.2028 asti. Tehtävien täyttäminen edellyttää hankkeen myönteistä rahoituspäätöstä.

Hae mukaan lähettämällä:

  • tieto, kummasta tehtävästä olet kiinnostunut
  • hakemus
  • CV
  • palkkatoive

Sähköpostitse osoitteeseen rekry@nihak.fi viimeistään 23.9.2026.

Lisätietoja tehtävistä antaa vt. toimitusjohtaja Tuomas Anttila, puh. 044 4457 007.

NIHAK on myöntänyt vuoden 2026 Think Big -palkinnon nivalalaiselle Bois Oy:lle ja haapajärviselle Koneurakointi Niemi-Korpi Oy:lle. Kunniamaininnan sai Suomen Datakeskusyhdistys FDCA.

Think Big -palkinto myönnetään vuosittain yrityksille, jotka uskaltavat katsoa kauas ja tarttua rohkeasti uusiin mahdollisuuksiin. Tämän vuoden palkittuja yhdistävät vahva ammattitaito, ennakkoluuloton kehittämisote ja kyky löytää oma roolinsa energia-alan murroksessa.

Molemmat yritykset ovat mukana Nivalaan rakennettavassa biokaasulaitoksessa. Bois Oy vastaa työmaalla valvontatehtävistä, ja Koneurakointi Niemi-Korpi Oy on saanut hoidettavakseen laitoksen liete- ja kuivalantalogistiikan. Molemmat palkitut osoittavat, miten suuret investoinnit voivat avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös alueen omille yrityksille.

Yritysten edustajat vastaanottivat kunniakirjat torstaina 27.8. Nivalassa järjestetyssä Think Big 2026 -tapahtumassa.

Bois Oy on vaativien teollisuusprojektien osaaja

Nivalalainen Bois Oy on energia-alan projektien kunnossapidon ja prosessiteollisuuden asiantuntijayritys. Se tunnetaan ennakkoluulottomasta ja vaativasta projektiosaamisestaan, esimerkkeinä mittavat teolliset siirto- ja asennustyöt.

Yritys on muun muassa vastannut Lahdessa puretun voimalaitoksen siirtämisestä ja asentamisesta uudelleen kaukolämmön tuotantoon Liedossa. Parhaillaan Bois Oy toimii merkittävässä roolissa Nivalan biokaasulaitoksen työmaan terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatukäytäntöjen valvontatehtävissä.

Yrityksen toiminnassa yhdistyvät turvallisuus- ja laatuosaaminen sekä kiertotaloutta edistävät ratkaisut. Think Big -palkinto myönnettiin tunnustuksena siitä, miten paikallinen yritys on kasvanut valtakunnallisesti merkittäväksi teollisuuden kumppaniksi.

Bois Oy:n Jari Blomberg ja Timo Vesaluoma vastaanottivat palkinnon Nivalan kaupunginjohtaja Päivi Karikummulta.
Koneurakointi Niemi-Korpi Oy:n palkinnon jakoi Haapajärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Finnilä (kuvassa vas.), palkintoa vastaanottamassa olivat veljeksistä Nils, Miio, Jaakko, Matias ja Niko Niemi-Korpi.

Koneurakointi Niemi-Korpi Oy kehittää biokaasualan logistiikkaa

Koneurakointi Niemi-Korpi Oy on kasvanut lähes kahden vuosikymmenen aikana maatalous- ja biokaasusektorin logistiikan sekä raskaan koneurakoinnin vahvaksi ammattilaiseksi.

Haapajärvinen yritys on tarttunut aktiivisesti vihreän siirtymän tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tästä osoituksena se on saanut hoidettavakseen Nivalaan rakenteilla olevan biokaasulaitoksen liete- ja kuivalantalogistiikan.

Yritys kehittää määrätietoisesti kalustoaan ja toimintatapojaan pystyäkseen hoitamaan vaativia logistiikkapalveluja tehokkaasti ympäri vuoden myös haastavissa olosuhteissa. Think Big -palkinto myönnettiin tunnustuksena ammattitaidosta, kehittämishalusta ja tulevaisuuteen katsovasta otteesta.

Kunniamaininta Suomen Datakeskusyhdistykselle

Suomen Datakeskusyhdistys FDCA sai kunniamaininnan yhteistyöstä, joka on vahvistanut NIHAKin alueen yhteyksiä valtakunnalliseen datakeskusalaan.

Yhteistyö käynnistyi datakeskukseen suuntautuneesta tutustumisvierailusta Porin Suomi-Areenan yhteydessä ja jatkui puheenjohtaja Veijo Terhon puhujavierailulla vuoden 2025 Think Big -tapahtumassa. NIHAK on osallistunut yhdistyksen järjestämään datakeskusalan tapahtumaan ja liittynyt myös FDCA:n jäseneksi.

Yhdistys oli nyt toistamiseen mukana Think Big -tapahtumassa omalla osastollaan ja osallistui datakeskuksia käsitelleeseen paneelikeskusteluun. Kunniamaininnalla NIHAK halusi nostaa esiin yhteistyön, joka on tuonut alueelle datakeskusalan asiantuntemusta ja verkostoja sekä tukenut uusien investointimahdollisuuksien kartoittamista.

NIHAKin aluekehitysjohtaja Kimmo Niskanen ojensi kunniamaininnan yhteistyöstä Suomen Datakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Veijo Terholle ja toiminnanjohtaja Antti Poikolalle.

NIHAKin toimitusjohtaja Toni Krankkala jättää tehtävänsä. Krankkala on toiminut NIHAKin toimitusjohtajana vuodesta 2016 lähtien. Hän jatkaa NIHAKin tukena syyskuun loppuun advisor-roolissa, jotta tärkeän tiedon ja keskeneräisten asioiden siirtyminen voidaan varmistaa ja toiminnan jatkuvuus turvata. Toimitusjohtajan tehtäviä hoitaa väliaikaisesti alueellisten yrityspalveluiden johtaja Tuomas Anttila.

– Kymmenen vuotta NIHAKin toimitusjohtajana on ollut pitkä ja merkityksellinen matka. Olen saanut olla mukana rakentamassa NIHAKista vahvaa kumppania alueen yrityksille ja kunnille sekä tekemässä työtä uusien investointien ja kasvun eteen. Erityisen hienoa on ollut nähdä, kuinka pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta ja seudulle on syntynyt uusia mahdollisuuksia. Olen kiitollinen näistä vuosista ja kaikesta siitä, mitä olemme yhdessä saaneet aikaan. Nyt on kuitenkin aika suunnata katse uusiin haasteisiin, Krankkala kertoo.

Krankkalan toimitusjohtajakaudella NIHAKin toiminta on laajentunut ja kehittynyt merkittävästi. Muuttuvaan toimintaympäristöön on vastattu uudistamalla yritys- ja aluekehityspalveluita, tiivistämällä yhteistyötä alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa sekä vahvistamalla NIHAKin yhteistyötä alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.

– Tonin kymmenen vuoden toimitusjohtajakausi on ollut merkittävä ajanjakso NIHAKin kehityksessä. Hän on vienyt organisaatiota määrätietoisesti eteenpäin ja johtanut sitä läpi monien muutosten. Haluamme kiittää Tonia pitkästä työstä, sitoutumisesta ja merkittävästä panoksesta NIHAKin ja koko seudun hyväksi, sanoo Nivalan kaupunginjohtaja ja seutuhallituksen varapuheenjohtaja Päivi Karikumpu.

Samalla Karikumpu haluaa muistuttaa, että NIHAKin toiminta jatkuu normaalisti muutoksesta huolimatta. Loppuvuoden aikana painopiste on toiminnan jatkuvuuden varmistamisessa.

– NIHAKilla on osaava henkilöstö, toimivat verkostot ja selkeä tehtävä alueen yritysten ja kuntien kumppanina. Nyt huolehdimme hyvästä siirtymästä ja katsomme samalla määrätietoisesti kohti NIHAKin seuraavaa vaihetta.

Lisätietoja

Päivi Karikumpu
paivi.karikumpu@nivala.fi tai 040 344 7200

Toni Krankkala
toni.krankkala@nihak.fi tai 050 327 7254

Kasvaako yrityksesi vauhdilla, mietitkö rekrytointia tai onko edessä yllättävä haaste? Yrittäjyyteen kuuluvat niin isommat kuin pienemmätkin muutostilanteet. Tällä kertaa juttusarjassamme pureudutaan siihen, miten yritys voi selviytyä muutoksista ja miten NIHAK kulkee yrittäjän rinnalla kaikissa vaiheissa.

Mikään yritys pysyy harvoin täysin muuttumattomana. Yritysten elinkaareen kuuluu jatkuvasti suurempia ja pienempiä muutoksia.

Jo alkuvaiheessa muutokset seuraavat usein toisiaan: liikeideaa muokataan, tuotteita testataan ja tehdään lukuisia käytännön ratkaisuja. Matkan varrella ajankohtaisiksi voivat tulla esimerkiksi yhtiömuodon muutokset, omistusjärjestelyt tai toiminnan laajentaminen.

NIHAKin yrityspalvelupäällikkö Arto Junno toteaa, että kyky vastata muutoksiin on yritykselle elintärkeä taito.

– Meidän alueen yritykset ovat pääosin hyvin mukautumiskykyisiä ja kehittävät liiketoimintaansa markkinoiden mukana. Kun toimintaa osataan sopeuttaa tilanteen mukaan, pystytään turvaamaan toiminnan jatkuvuus.

Muutos voi olla myös mahdollisuus

Muutostilanteista puhutaan usein haasteiden kautta, vaikka muutos voi olla myös myönteinen asia. Yritys voi kasvaa, löytää uuden liiketoimintamahdollisuuden tai ottaa askeleita kohti kansainvälistymistä. Samalla voi syntyä tarve investoida, rekrytoida tai uudistaa.

– Jos yritys saa esimerkiksi suuren kertaluontoisen tilauksen, tarvitaan ehkä lisää raaka-aineita, työvoimaa, tuotantotiloja tai koneita. NIHAK pystyy olemaan apuna liiketoiminnan ja rahoituksen suunnittelussa, Junno kertoo.

Aina kaikki ei kuitenkaan suju suunnitelmien mukaan. Tilauskirjat voivat ohentua, työt vähentyä ja kannattavuus heikentyä. Joskus eteen tulee myös täysin ennakoimaton kriisi. Silloinkin apua on saatavilla.

– Käymme yhdessä läpi, mitä kannattaa tehdä ja missä järjestyksessä. Teemme budjettia ja kartoitamme erilaisia vaihtoehtoja. Pohdimme myös sitä, voidaanko toimintaa suunnata uudelleen markkinoiden muuttuessa, Junno sanoo.

Junnon tärkein viesti onkin, että muutoksen kynnyksellä kannattaa ottaa yhteyttä yrityspalveluihin viivyttelemättä.

– Muutostilanteissa pitää usein reagoida nopeasti. Jos jää odottamaan, mahdollisuus voi mennä ohi tai tilanteeseen puuttuminen vaikeutuu.

Avoimuus on tärkeää myös suhteessa rahoittajiin ja yhteistyökumppaneihin. Tiedon panttaamisen sijaan heidät kannattaa pitää ajan tasalla. Kun sidosryhmät pidetään mukana prosessissa, muutostilanteista selvitään yleensä paremmin.

Tukea suuriin päätöksiin

Yrityksen elinkaareen voi kuulua myös omistajanvaihdos, sukupolvenvaihdos, yrityksen myynti tai toiminnan lopettaminen. Usein kyse on pitkistä prosesseista.

– Taustalla voi olla yrittäjän halu luopua yrityksestä, kasvattaa omistuspohjaa tai löytää toiminnalle jatkaja. Meillä on laaja verkosto, jonka avulla voimme tuoda yhteen mahdollisia ostajia, myyjiä ja yhteistyökumppaneita. Neuvomme myös rahoituksessa ja ohjaamme oikeiden asiantuntijoiden luo, Junno kertoo.

Yritys ei myöskään elä irrallaan yrittäjän elämästä. Terveydentilan muutokset tai esimerkiksi perhetilanne voivat vaikuttaa yrityksen toimintaan ja omistusjärjestelyihin.

– Näitä asioita pyritään miettimään jo perustamisvaiheessa. Sopimukset kannattaa tehdä kuntoon, sillä ne helpottavat toimintaa myös mutkikkaissa tilanteissa, Junno sanoo.

Älä jää pohtimaan muutosta yksin

Kaikissa käännekohdissa auttaa se, ettei jää miettimään asioita yksin. Muutostilanteet voivat kuormittaa myös henkisesti. Siksi keskustelukumppanin merkitys korostuu.

NIHAK kulkee yrittäjän rinnalla yrityksen kaikissa vaiheissa. Yrityspalvelupäälliköillä on kokemusta monenlaisista tilanteista, ja tarvittaessa sparraukseen voidaan ottaa mukaan myös muita asiantuntijoita yrittäjän luvalla. Kaikki palvelu on ehdottoman luottamuksellista.

Lopuksi Junno muistuttaa, ettei muutos aina näytä kriisiltä, eikä sitä välttämättä edes tunnista heti muutokseksi.

– Muutos voi alkaa hyvinkin pienestä asiasta tai ajatuksesta. Siksi kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä.

Arton 5 vinkkiä muutostilanteisiin

1. Tunnista muutos ajoissa
Kaikki muutokset eivät näytä kriisiltä. Pysähdy välillä pohtimaan, onko yrityksesi tilanteessa tapahtumassa jotain uutta.

2. Reagoi mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään
Muutostilanteissa varhainen reagointi on usein valttia.

3. Viesti avoimesti ja rehellisesti
Pidä rahoittajat, yhteistyökumppanit ja muut tärkeät tahot ajan tasalla.

4. Hyödynnä verkostoja ja asiantuntijoita
Sinun ei tarvitse ratkoa muutoksia yksin, sillä apua ja kokemusta on saatavilla.

5. Muista, että muutos voi olla myös mahdollisuus
Kasvu ja uudet avaukset ovat osa yrittäjyyttä. Niin ovat myös haasteet ja vastoinkäymisetkin.

Artikkeli on osa NIHAKin yrittäjyydestä kertovan juttusarjaa.

Teksti Hanna Perkkiö

NIHAKin alue erottuu puhtaan siirtymän kartalla

Miljardiluokan investoinnit ovat määrätietoisen aluekehitystyön tulosta

Suomen suurin biokaasulaitos ja CO2-talteenottolaitos, kymmeniä uusia investoreita biokaasun, vedyn, biohiilen, aurinkoenergian, akkuvarastojen ja datakeskusten parissa, Suomen ensimmäisen vedynsiirron alueverkon esisuunnittelu.

Tässä muutama esimerkki siitä, miten NIHAKin alue tällä hetkellä erottuu puhtaan siirtymän kartalla. Vuosien 2026–2027 aikana investointipäätösvaiheessa olevien hankkeiden yhteenlaskettu arvo nousee yli miljardin euron.

Kehitys on seurausta pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta työstä, jossa koko eteläisen Pohjois-Pohjanmaan alueelle on rakennettu yhtenäinen ja tehokas tapa edistää investointeja.

NIHAKin toimitusjohtaja Toni Krankkala korostaa määrätietoisen aluekehitystyön merkitystä:

– Olemme aluekehittäjänä poikkeuksellisen aktiivisia ja teemme asioita myös uudella tavalla. Panostamme osaamiseen, resursoimme työhön oikeat ihmiset ja johdamme tekemistä tuloshakuisesti. Tässä työssä ei voi jäädä odottamaan, vaan on lähdettävä maailmalle myymään.

Krankkalan mukaan tärkeää on myös luoda yhteinen tilannekuva kuntien kanssa.

– Jaamme tietoa aktiivisesti kuntapäättäjien kanssa, jotta kaikilla on realistinen käsitys alueen todellisesta potentiaalista. NIHAKin aluekehityspalvelut edistävät investointien sijoittumista alueelle sekä auttavat kuntia luomaan edellytyksiä uusille hankkeille. Tavoitteena on myös, että paikalliset yritykset pääsevät mukaan investointien toteutukseen.

Aluekehitysjohtaja Kimmo Niskanen kuvaa työtä käytännönläheisesti:

– Myyntihousut ovat jalassa, kun teemme aluetta tunnetuksi investoreille. Jotta se onnistuu, tuotteen pitää olla kunnossa. Meidän täytyy tunnistaa omat kilpailuetumme ja myös esittää ne selkeästi ja vakuuttavasti.

Alueen kehitys on edennyt vaiheittain. Ensin on rakennettu vahva perusta energiantuotannon investoinneille ja sähköverkon rakentamiselle. Nyt alue houkuttelee yhä enemmän tuotannollisia investointeja, jotka hyödyntävät olemassa olevaa infrastruktuuria. Ne myös tuovat mukanaan uusia työpaikkoja ja vahvistavat alueen elinvoimaa.

Fast Track -malli vauhdittaa investointeja

Fast Track -toimintamallilla lyhennetään merkittävästi aikaa, joka kuluu projektien viemiseen investointipäätökseen. Näin hankkeista tehdään investoreiden näkökulmasta houkuttelevampia ja saavutetaan selkeä kilpailuetu verrattuna muihin vastaaviin projekteihin.

NIHAKin kehittämä Fast Track -toimintamalli perustuu ennakointiin, selkeään roolitukseen ja tiiviiseen yhteistyöhön. Alueen mahdollisuudet tunnistetaan ajoissa kartoittamalla vahvuudet ja hankkimalla maata ennakoivasti. Teollisuustontteja kaavoitetaan valmiiksi, jotta investoinnit voidaan käynnistää ilman viiveitä.

Tärkeää on myös alueen aktiivinen markkinointi. Vahvuuksista rakennetaan selkeä kokonaisuus esiteltäväksi investoreille. Näkyvyyttä vahvistavat alan tapahtumat kuten Think BIG – Energiasta enemmän sekä kansainvälinen Oulu South Hydrogen Valley -brändi.

Toimintamalli nojaa selkeään työnjakoon. Kunnat vastaavat maankäytöstä ja päätöksenteosta, NIHAK taas kokoaa tiedon, tuottaa materiaalit ja tekee aktiivista sijoittajayhteistyötä. Avoin viestintä ja ratkaisukeskeinen toimintatapa auttavat rakentamaan luottamusta ja nopeuttamaan päätöksentekoa.

Yhteinen toimintamalli tuo jatkuvuutta investointien edistämiseen. Tiivis kumppanuus kuntien ja NIHAKin välillä mahdollistaa sen, että hankkeet etenevät sujuvasti ilman tarpeettomia hallinnollisia viiveitä.

Dataikkuna avaa näkymän investointien kokonaisuuteen

NIHAKin julkaisema dataikkuna kokoaa yhteen alueen puhtaan siirtymän investointihankkeet. Dataikkuna tarjoaa ajantasaisen näkymän eri vaiheessa oleviin hankkeisiin ja palvelee niin yrityksiä, kuntia kuin oppilaitoksiakin. Karttanäkymästä löytyy jo 132 energiahanketta. Tiedot perustuvat julkisiin lähteisiin, investoreilta saatuihin tietoihin sekä yleisiin arvioihin. Dataikkuna on avoimesti kaikkien käytettävissä NIHAKin verkkosivuilla:

Nivalassa 27. elokuuta järjestettävä Think BIG kokoaa alueen puhtaan siirtymän investointien, energia-alan ja teollisuuden tekijät yhteen jo toista kertaa. Tänä vuonna katse on erityisesti sähköverkoissa ja datakeskuksissa, sekä siinä millaisia mahdollisuuksia niiden ympärille syntyy alueen yrityksille. Tapahtumaan tavoitellaan 700 osallistujaa.

Think BIGissä nostetaan esiin alueen ajankohtaisia investointeja ja tulevia hankkeita sekä kuullaan tuoretta tutkimustietoa alueen kehityksestä. Päivän aikana julkaistaan myös uusia investointiuutisia ja esitellään kiinnostavia hankkeita.

Alueella suunnitellaan ja toteutetaan merkittäviä investointeja, joiden vaikutukset ulottuvat laajasti yrityksiin ja koko elinkeinoelämään. Investointien ympärille tarvitaan suunnittelua, rakentamista, teknologiaa, logistiikkaa, kunnossapitoa, palveluja ja monenlaista muuta osaamista.

Tapahtumassa on mahdollisuus kuulla tulevista hankkeista, tavata niiden toteuttajia ja löytää uusia yhteistyökumppaneita. Jos yritys haluaa olla mukana alueen tulevissa investoinneissa, Think BIG on paikka, jossa kannattaa olla.

Ohjelmassa katse on tulevaisuuden mahdollisuuksissa

Päivän ohjelma vie tulevaisuuden näkymistä konkreettisiin investointeihin. Päivän aluksi Perttu Pölönen johdattaa kuulijat tulevaisuuden muutokseen ja siihen, miten mahdollisuuksia voidaan nähdä ja rakentaa isosti.

Sähköverkkojen merkitystä kestävälle kasvulle ja huoltovarmuudelle tarkastellaan Elenian toimitusjohtaja Jorma Myllymäen ja Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkan puheenvuoroissa. Vetyteemaan tuo näkökulman Gasgridin Heli Virkki, joka käsittelee vetyverkkoja alueellisen kasvun mahdollistajana. Päivään kansallista ja eurooppalaista näkökulmaa puolestaan tuo europarlamentaarikko Elsi Katainen.

Iltapäivällä ohjelma siirtyy konkreettisiin investointeihin ja hankkeisiin. Kuulemme muun muassa uutisia aurinkopuistohankkeista, biojalostamo- ja biokaasulaitoksesta alueellamme.

Yksi päivän kiinnostavista kokonaisuuksista on ”Miten datakeskukset voivat laskea sähkön hintaa?” -paneelikeskustelu. Paneeliin osallistuva mm. Antti ”Jogi” Poikola (Suomen Datakeskusteollisuus), Timo Kontturi (ABB) ja Markku Kivistö (Business Finland).

Tapahtumapäivän päätteeksi myönnettävällä Think BIG -palkinnolla nostetaan esiin paikallinen yrittäjä, joka on rohkeasti ajatellut isosti, tarttunut mahdollisuuksiin ja vienyt omaa yritystään sekä aluetta eteenpäin.

Tapahtuman juontaa jälleen tuttu radio- ja tv-ääni Jenni Aleksandrova.

Enemmän tilaa kohtaamisille

Tänä vuonna tapahtumassa on panostettu erityisesti verkostoitumiseen. Käyttöön otetaan verkostoitumistyökalu, jonka avulla osallistujat voivat etsiä kiinnostavia kontakteja ja sopia tapaamisia jo ennen tapahtumaa.

Myös tapahtumapaikalla kohtaamisille on varattu aiempaa enemmän tilaa. Kokoustiloja on lisätty sisälle ja piha-alueelle, ja yläkertaan tulee oma tapaamisalue.

Katso ohjelma ja puhujat sekä ilmoittaudu mukaan Think BIGin verkkosivuilla

Kun yrityksellä on monta tukijalkaa, sen on helpompaa kestää kysynnän vaihtelua ja markkinoiden muutostilanteita. Tästä hyvä esimerkki on kärsämäkinen perheyritys Rautakosken Pojat Oy.

Yritys tarjoaa maa- ja metsätalouden koneurakointia, maatalouden rakennuspalveluja sekä uusimpana konekorjaamopalveluja. Lisäksi se kehittää parhaillaan kokonaan uutta laitetta siemenkäpyjen keräämiseen.

Antti Rautakoski perusti yrityksen vuonna 2021. Tuolloin hän työskenteli metsäkoneenkuljettajana, mutta teki palkkatyön ohella myös muuta urakointia. Kun omat pojat halusivat mukaan toimintaan, yhtiön perustaminen oli luonteva ratkaisu. Töiden lisääntyessä yrittäjyydestä tuli nopeasti päätoimista.

– Olin ollut aiemminkin yrittäjänä, ja kun olin välillä vieraalla töissä, ajattelin, etten enää ryhtyisi siihen. Tässä sitä nyt kuitenkin ollaan, Rautakoski toteaa.

Yrittäjälle monen eri palvelun yhdistelmä tietää kiirettä ja välillä pitkiäkin päiviä. Vilkkaimpina aikoina Rautakosken Pojat Oy työllistää noin kymmenen henkilöä, kun mukaan luetaan kesätyöntekijät ja kuivaamoprojektien alihankkijat.

Työntekijöiden joukossa on peräti viisi Rautakosken omaa poikaa, nuorimmainen tosin vielä kesäapulaisena. Osaamista veljessarjasta löytyy, sillä 19-vuotias Väinö Rautakoski on valittu Suomen ammattitaitomaajoukkueeseen ja edustaa syyskuussa Suomea Shanghain WorldSkills-kilpailussa tehdaskunnossapidon lajissa.

Korjaamosta kolmas tukijalka

Maatalousalan rakennustyöt ovat alusta asti kuuluneet yrityksen palveluvalikoimaan. Erityisesti viljankuivaamoiden pystytys tietää kiirettä loppukesän sesonkiin. Kohteet sijaitsevat pääosin Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa, ja rakenteet esivalmistellaan mahdollisimman pitkälle omassa hallissa.

Palveluun kuuluu tarvittaessa myös vanhan kuivaamon purkaminen sekä käyttökelpoisten osien kunnostaminen ja hyödyntäminen uudessa kohteessa.

Yrityksen kolmanneksi tukijalaksi urakoinnin ja rakentamisen rinnalle on noussut konekorjaamo, jossa huolletaan niin autoja kuin isompia koneitakin.

Aiemmin korjaustyöt tehtiin pääosin asiakkaiden tiloissa. Maaliskuussa yritys otti askeleen eteenpäin, kun se sai käyttöön omat toimitilat Kärsämäen Teollisuuskiinteistöt Oy kanssa tehdyllä lunastusoikeussopimuksella.

– Oli tärkeää saada vihdoin omat tilat. Samalla saatiin korjaamopuoli pystyyn, ja tavoitteena on saada se vakiintumaan, Rautakoski sanoo.

Uuden laitteen kehitystyö vauhdissa

Kaiken muun ohella yritys kehittää parhaillaan uutta laitetta siemenkäpyjen keräämiseen siemenviljelyksillä. KäpyMaster-tuotemerkin kehitystyö on edennyt prototyyppivaiheeseen.

Rautakosken mukaan idea syntyi käytännön tarpeesta. Yritys on tehnyt urakointia kärsämäkiselle siemenviljelyalan yritykselle. Siemenkävyt on tähän asti kerätty käsityönä, sillä soveltuvaa laitetta ei ole ollut saatavilla.

– Tätä on kehitetty jo usean vuoden ajan askel kerrallaan. Nyt paletti alkaa olla kasassa, ja ollaan jo lähellä valmista tuotetta, Rautakoski kertoo.

Tavoitteena on, että laitteita voitaisiin tulevaisuudessa valmistaa Kärsämäellä. Vaikka markkina on suhteellisen pieni, se on tarkasti kohdennettu. Kyse on sesonkityöstä, joten mahdollisuuksia löytyy myös laitteiden vuokrauksesta. Vientimarkkinoitakin on selvitetty.


NIHAK kehittämisen kumppanina

NIHAK on ollut yrityksen tukena sekä tuotekehityksessä että investointituen hakemisessa Keskipiste-Leaderilta.

Rautakosken mukaan vuosien yhteistyö on tehnyt asioinnista sujuvaa, ja NIHAK on ollut kaiken aikaa tärkeä taustatuki.

– NIHAKilta saa hyvää palvelua, ja homma toimii. Heillä on hyvät yhteistyökanavat, ja sitä kautta löytyy aina tarvittava osaaminen. Yksinään ei kukaan näihin hankkeisiin taivu, Rautakoski sanoo.

NIHAKin yrityspalvelupäällikkö Arto Junno toteaa, että monialaisuus on Rautakosken Pojat Oy:n tapauksessa ollut toimiva keino sopeutua markkinoiden tarpeisiin.

– Yrityksessä on odottelun sijaan reagoitu. Toimintaa on rohkeasti lähdetty laajentamaan, ja se on auttanut sopeutumaan kausivaihteluun. Myös perhe ja verkostot ovat olleet tässä tärkeä voimavara.

Monialaisuuteen liittyy usein haasteitakin, ja niistä päällimmäisinä Junnon mukaan ovat ajankäyttö ja toiminnan hallittavuus. Hän kannustaa olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä NIHAKin yrityspalveluihin silloin, kun yritys miettii palvelujen laajentamista tai kehittämistä.

– Liikeidean kehittelyyn ja tuotekehitykseen on tarjolla monenlaista tukea. Pohdimme yhdessä erilaisia vaihtoehtoja, arvioimme kannattavuutta ja etsimme uusia näkökulmia. NIHAKin tiimissä on laajaa osaamista eri toimialoilta, ja tarvittaessa hyödynnämme myös ulkopuolisia asiantuntijoita.

Teksti ja kuva: Hanna Perkkiö

NIHAK järjestää syksyllä alueen yrittäjille maksuttoman koulutuksen, joka tarjoaa käytännönläheistä tietoa työnantajana toimimiseen ja ensimmäisen työntekijän rekrytointiin. Koulutuksen tavoitteena on madaltaa rekrytoinnin kynnystä ja antaa yrittäjälle varmuutta työnantajan velvollisuuksien hoitamiseen.

Koulutus on suunnattu yrittäjille, jotka harkitsevat ensimmäisen työntekijän palkkaamista tai joilla on vielä vähän kokemusta työnantajana toimimisesta. Päivän aikana käydään käytännönläheisesti läpi ensimmäiseen rekrytointiin ja työnantajana toimimiseen liittyviä keskeisiä asioita, kuten työsopimus, työehtosopimus, työntekijän palkkaamisen kokonaiskustannukset, lakisääteiset vakuutukset, työterveyshuolto, työturvallisuus, perehdyttäminen, työaika, palkanmaksu, vuosilomat ja sairauspoissaolot.

– Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyy paljon muistettavaa, mutta velvollisuuksien määrää ei tarvitse säikähtää. Kun yrittäjällä on kokonaiskuva työnantajavelvoitteista, on helpompi hakea lisätietoa ja tukea juuri niihin asioihin, jotka vielä askarruttavat, projektipäällikkö Kristiina Nyman kertoo.

Koulutuksen tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin.

Koulutuksen lisäksi tukea rekrytointiin

Ensimmäisen työntekijän rekrytointia ei tarvitse tehdä yksin. NIHAK tarjoaa alueen mikro- ja pk-yrityksille maksutonta tukea rekrytointiin, osaajien löytämiseen ja yrityksen rekrytointiosaamisen kehittämiseen. Palvelut suunnitellaan aina yrityksen tarpeiden mukaan.

Yrityksen kanssa voidaan esimerkiksi:

  • kartoittaa rekrytointitarve ja tarvittava osaaminen
  • laatia rekrytointi- ja perehdytyssuunnitelma
  • suunnitella työpaikkailmoitus
  • valita sopivat rekrytointikanavat
  • valmistella työhaastattelut
  • tunnistaa yrityksen veto- ja pitovoimatekijöitä
  • vahvistaa työnantajamielikuvaa.

– Tavoitteemme ei ole tehdä asioita yrityksen puolesta, vaan yhdessä yrityksen kanssa. Samalla yrittäjälle syntyy osaamista ja käytännön työkaluja, joista on hyötyä myös tulevissa rekrytoinneissa, Nyman sanoo.

Yrityksen ei myöskään tarvitse tietää, minkä organisaation puoleen missäkin tilanteessa kannattaa kääntyä. NIHAK kokoaa yrityksen tarpeiden ympärille sopivat asiantuntijat ja yhteistyökumppanit esimerkiksi työllisyyspalveluista ja oppilaitoksista. Tukea on saatavilla myös kansainvälisen työvoiman rekrytointiin ja vastaanottamiseen.

– Yhden luukun periaate tarkoittaa käytännössä juuri tätä. Yrittäjän tarvitsee ottaa yhteyttä vain meihin, ja autamme löytämään oikeat ratkaisut. Haluamme tehdä avun saamisesta mahdollisimman helppoa kiireisen yrittäjän arjessa, asiantuntija Marjo Tenhunen summaa.

Tutustu Welcome-hankkeen palveluihin ja ota yhteyttä. Autamme yritystä rekrytoinnin kaikissa vaiheissa – ensimmäisestä työntekijästä lähtien.

NIHAK Welcome-hanke

Toimintakausi: 1.3.2026-30.11.2028
Päätoteuttaja: Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry

Kristiina Nyman
Projektipäällikkö
p. 050 433 8929
kristiina.nyman@nihak.fi

Marjo Tenhunen
Asiantuntija
p. 050 302 4429
marjo.tenhunen@nihak.fi

Luotettava kumppani kansainvälistymisen polulla

Maailmalle ei ole vain yhtä tietä, vaan jokaiselle yritykselle on oma reittinsä. NIHAKin kansainvälistymispalvelut auttaa matkalla kohti uusia markkinoita.

Yritysten toimintaympäristö on viime vuosina ollut jatkuvassa myllerryksessä niin maailmalla kuin kotimaassakin. Muutosten keskellä osaavan ja luotettavan kumppanin merkitys korostuu.

NIHAKin kansainvälistymispalvelut on jo pitkään tukenut alueen yrityksiä uusien markkinoiden kartoittamisessa, verkostojen rakentamisessa ja liiketoiminnan kehittämisessä.

– Kun maailma ympärillä muuttuu, se merkitsee yrityksille myös mahdollisuuksia. Yrittäjän ei tarvitse edetä yksin, sillä me NIHAKilla autamme ottamaan askeleita uusille markkinoille, kansainvälistymispalvelupäällikkö Ari Alakangas sanoo.

Ennen käytännön askeleita tarvitaan huolellista taustatyötä. On esimerkiksi kirkastettava tavoitteet, määriteltävä kohdemarkkinat ja arvioitava, vastaako tuote tai palvelu paikallista kysyntää vai tarvitaanko räätälöintiä.

Reea Vainikainen

Kansainvälistymiseen ei ole yhtä oikeaa polkua, ja tulokset saattavat näkyä vasta ajan kanssa. Lopullinen kohdemarkkina saattaa löytyä muualta kuin alun perin suunniteltiin, ja joskus lopputuloksena voi myös olla paluu lähtöruutuun.

– Olennaista on luottamus. Yrittäjä voi luottaa siihen, että hän saa käyttöönsä oikean avun ja osaamisen joko meidän tai verkostojemme kautta, Alakangas toteaa.

Projektipäällikkö Reea Vainikainen muistuttaa, että yritysten auttaminen kansainvälisille markkinoille pitää sisällään myös paljon ennakoivaa työtä ja tienraivausta.

– NIHAK hankkii aktiivisesti tietoa uusista markkinoista ja jalostaa sitä yrityksille hyödynnettäväksi. Tätä työtä on tehty esimerkiksi Ukrainan jälleenrakennukseen liittyen.

Yksi kasvava ala on digitaalinen talous. Sitä edustavat esimerkiksi sähköinen palveluliiketoiminta, kaupankäynti digitaalisilla alustoilla sekä ohjelmistokehitys.

Uusien markkinoiden löytäminen vaatii perinteisesti paljon aikaa ja resursseja. Sähköisten alustojen kautta taas erityisesti pienemmillä yrityksillä on mahdollisuus kansainvälistyä ketterästi ja tehdä kokeiluja yrityksen sijainnista riippumatta.

– NIHAKilta löytyy osaamista monenlaisiin tarpeisiin. Olemme yrittäjän tukena, kuljettiinpa perinteisempää polkua tai uusia digitaalisia kanavia hyödyntäen, Vainikainen painottaa.

Yhteisenä tavoitteena alueen menestys

NIHAK ja Centria rakentavat yhteistyössä siltoja opiskelijoiden ja alueen yritysten välille. Tavoitteena on varmistaa, että osaaminen kohtaa työelämän tarpeet.

NIHAKin ja Centria-ammattikorkeakoulun yhteinen tavoite on auttaa yrityksiä menestymään ja turvata alueen elinvoima myös tulevaisuudessa.

Centrian rehtorin Tapio Huttulan mukaan yhteistyö on luonteva osa ammattikorkeakoulun perustehtävää.

– Haluamme toimia alueen elinvoiman vahvistamiseksi yhdessä elinkeinoelämän ja sitä kehittävien kumppaneiden kuten NIHAKin kanssa. Ammattikorkeakoulun työelämälähtöisyys konkretisoituu juuri tällaisessa yhteistyössä, Huttula toteaa.

Opiskelijoiden näkökulmasta on tärkeää saada jo opintojen aikana kosketusta työelämään ja kokemusta omalta alalta. NIHAK on ollut mukana järjestämässä yritysvierailuja ja rakentamassa kontakteja, joiden kautta opiskelijat pääsevät tutustumaan alueen yrityksiin.

Kuva: Markus Kunelius

Centrian ja NIHAKin yhteisenä tavoitteena on edistää myös kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä. Tällä hetkellä noin kolmannes heistä jää alueelle valmistumisensa jälkeen.

 – Jotta työllistyminen onnistuu, yhteyksiä työpaikkoihin on rakennettava jo opiskeluaikana. Autamme opiskelijoita rakentamaan polkuja työelämään esimerkiksi harjoittelujen, projektien ja opinnäytetöiden kautta, Huttula kertoo.

Ylivieskassa, Pietarsaaressa ja Kokkolassa sijaitsevien kampusten kautta Centria on vahvasti läsnä toiminta-alueellaan. Alueellinen vaikuttavuus syntyy koulutustarjonnan lisäksi aktiivisesta yhteistyöstä yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa.

Centrian asiantuntijat ja testausympäristöt tarjoavat yrityksille monenlaista tukea esimerkiksi tuotekehitykseen ja uusien ratkaisujen pilotointiin. NIHAK taas on mukana useissa TKI-hankkeissa rahoittajana tai osatoteuttajana.

Yhteistyö näkyy myös tapahtumissa ja verkostoissa. Esimerkiksi Tervatynnyri-pitchauskilpailu kokoaa yhteen yrittäjiä, opiskelijoita ja kehittäjiä ja auttaa tuomaan esille uusia ideoita.

– NIHAK tarjoaa meille tarttumapintaa alueensa yrityksiin. Heillä on ymmärrystä yrityskentästä ja sen tarpeista sekä laajat verkostot, Huttula sanoo.